2/2017: Johanna Blomqvist: Ajatuksillasi 
luot oman 
todellisuutesi
 – mitä tiede voi sanoa tähän?


Monesti kuulee sanottavan, että ajatuksillasi luot oman todellisuutesi. 
Onko tällä mitään tieteellistä pohjaa? Entä jos näin on, miten sitten voisi 
tehdä tätä käytännössä?

7.6.2017 / Johanna Blomqvist

Ajatusten voima

Tohtori Wayne Dyerin sanoin: ”Luot omat ajatuksesi, ajatuksesi luovat aikomuksesi, ja aikomuksesi luovat todellisuutesi.” Ajatuksiin sisältyy intentio – niillä voi vaikuttaa. Ajatukset voivat saada aikaan muutoksen ajattelussamme ja johtaa toimenpiteisiin ja konkreettisiin muutoksiin. Ajatukset vaikuttavat myös mielialaan, mieleen. Tiedetään, että mieli vaikuttaa fysiologiaan monin tavoin, tästä esimerkkinä muun muassa stressi ja se, miten se koetaan kehossa. Tiedetään myös, että mielellä on vaikutusta paranemiseen. Monet tutkimukset osoittavat, että mielen voima on niin valtava, että usko paranemiseen merkitsee jopa enemmän kuin se, mitä hoitoa saadaan.
Käytämme jatkuvasti arkipäivässämme sekä tietoista että tiedostamatonta mieltä. Tietoisella mielellä ajattelemme loogisesti ja rationaalisesti, haemme syy-seuraussuhteita sekä perustelemme asioita. Tiedostamaton mieli puolestaan tarkoittaa alitajuntaa, intuitiota ja vaistoja, ennakkoaavistuksia ja -tuntemuksia sekä mielikuvittelua. Tietoista mieltä voimme helpommin hallita, toisin kuin tiedostamatonta. Miten tiede voisi avata lausetta ”Ajatuksillasi luot oman todellisuutesi.”? Miten siis todellisuus luodaan?

Mitä kvanttifysiikka sanoo?

Vastaus voi löytyä ehkä yllättävältä suunnalta: kvanttifysiikasta. Se on vahvasti kokeellisesti todistettu ja voi antaa vastauksia todellisuuden luonteesta.
Kvanttifysiikka luotiin 1900-luvun alussa selittämään ilmiöitä, joita klassisella mallilla ei pystytty kuvaamaan. Se mullisti käsityksen fyysisestä maailmasta ja materiasta. Kvanttifysiikka luotiin selittämään aineen, erityisesti atomien ja hiukkasten, käyttäytymistä. Se ei ota huomioon mieltä ja tietoisuutta. Kvanttifysiikassa on kuitenkin monia ilmiöitä, joista voidaan hakea vastauksia todellisuutta ymmärtääksemme, ajatusmalleja ja samankaltaisuuksia, vastauksia kysymykseen ”voisiko kyseessä olla sama asia myös tässä tapauksessa?”.
Fysiikan mukaan koostumme atomeista. Pohjimmiltaan atomit ovat vain energiaa, ne värähtelevät ja säteilevät kukin niille ominaisella tavalla. Voidaan siis sanoa, että hiukkastasolla materia onkin illuusiota. Eräs kvanttifysiikan isistä, Niels Bohr toteaa: ”Kaikki se, mitä pidämme todellisena, koostuu kaikesta muusta kuin todellisena pidettävistä osasista.” Hiukkastasolla olemme myös kaikki yhtä, materia on pohjimmiltaan hiukkastasolla yhtä ja samaa värähtelyä.
Tiede pyrkii hakemaan objektiivisia vastauksia tarkasteltuihin aiheisiin. Sillä, joka havaitsee, on kuitenkin merkitystä – havaitsija vaikuttaa aina lopputulokseen. Vaikka tieteessä haettaisiin havainnoista riippumatonta todellisuutta, tällaisen todellisuuden olemassaolosta ei ole varmoja todisteita. Havaitsijan rooli on myös yksi keskeisimpiä kvanttifysiikan kysymyksiä.
Kvanttifysiikka kuvaa maailmaamme todennäköisyyksien avulla. Kaikki eri mahdollisuudet ovat olemassa, kunnes se toteutuva valikoituu tapahtuvaksi havaitsemisen kautta. Sanotaan, että havainto, tai havaitsijan tietoisuus, ”romahduttaa aaltofunktion” yhteen vaihtoehdoista. Kaikki mahdolliset vaihtoehdot tapahtumille ovat siis olemassa kunnes havainto ”romahduttaa” muut ja se toteutuva vaihtoehto jää ainoana elämään. Kvanttifysiikasta voi siis tehdä tulkinnan, että tietoisuutemme ja aine (materia) ovat yhteydessä toisiinsa, eli voimme mielellämme sekä ajatuksillamme vaikuttaa lopputulokseen. Kvanttifysiikka ei kuitenkaan sisällä syitä, miksi jokin todellisuus valikoituu. Se ei myöskään kerro, missä hiukkanen oli aiemmin ennen havaintoa, ajan suunnalla ei itseasiassa ole edes väliä.
Kvanttimekaniikan filosofia ei ole yksiselitteinen ja sitä tulkitsemaan onkin luotu kymmeniä tulkintoja. Suosituin tulkinnoista on Kööpenhaminan tulkinta, joka ei varsinaisesti ota kantaa havaitsijan olemukseen. Vaikka kvanttimekaniikka on kokeellisesti vahvasti todistettua, koetulokset antavat silti liikkumavaraa erilaisille tulkinnoille.

Todellisuuden luonne?

Todellisuutta ei voi ajatella pelkästään aineellisena. Subjektiivisia kokemuksia ei voi jättää pois tarkastelusta, niitä tarvitaan maailmaa ymmärtääksemme. Ja ne tuovat todellisuuteen henkisen aineksen. Todellisuus koostuu siis fyysisestä ja henkisestä aineksesta. Kun henkisyyden rooli fyysiseen todellisuuteen ymmärretään, se muuttaa todellisuuskäsitystä ja avartaa näkökulmaa. Fyysikko Sir James Jeans toteaa:
Lisääntyvä tietomme viittaa ei-mekanistiseen todellisuuteen; maailmankaikkeus näyttää enemmän suurelta ajatukselta kuin suurelta koneelta. Mieli ei enää vaikuttaisikaan olevan satunnainen tunkeilija aineen valtakunnassa, vaan meidän pitäisi kumartaa sitä materian valtakunnan luojana ja hallitsijana.
(vapaasti suomennettu R. C. Henryn tekstistä ”The Mental Universe”, Nature 436:29, 2005).

Miten luoda todellisuutta käytännössä?

Lause ”Ajatuksillasi luot oman todellisuutesi” tuli kuuluisaksi 1970-luvulla Amerikassa. Silloin yritettiin manifestoida ajatuksilla monenlaista materiaalista omaisuutta, esimerkiksi hienoa autoa tai asuntoa. Kvanttifyysikko Amit Goswami selittää tätä niin, että kvanttifysiikassa esineet ovat todennäköisyysaaltoja, mahdollisuuksia, joista tietoisuus valitsee sen, joka toteutuu. Tietoisuus, eli me, voimme valita todellisuutemme. Valitsemme oman todellisuutemme, mutta emme valitse egosta käsin, vaan syvältä yhteisen tietoisuuden tasolta, jossa me kaikki olemme yhtä. Mentaalisella tasolla omat arvot ohjaavat ja jos toimii sellaisten perustavien arvojen kautta kuin rakkaus, oikeudenmukaisuus, totuus ja hyvyys, tilanne muuttuu. Sen sijaan, että keskitymme materiaaliseen, viemme huomion näihin arvoihin, joiden kautta toimia ja vaikuttaa. Olemme siis tilassa, jossa kaikki olemme yhtä eikä ristiriitoja ole, vaan sama tietoisuus vaikuttaa kaikkeen. Omalla erillisellä egolla ei voi ohjata, vaan manifestointi toimii ykseydestä käsin.

Todellisuuden 
luomisen vaiheita

On yhä enemmän kokeellisia tutkimustuloksia siitä, että mieli vaikuttaa materiaan. Muun muassa Princetonin yliopiston vuosina 1979–2007 toteutetun PEAR (Princeton Engineering Anomalies Research) -tutkimusohjelman satunnaislukugeneraattorimittaukset ovat osoitus siitä.
Tutkimuksessa haluttiin selvittää ihmisen tietoisuuden vaikutusta suoraan fyysisiin laitteisiin. Normaalisti satunnaislukugeneraattorit antavat satunnaisesti nollia ja ykkösiä. PEAR-tutkimusohjelmassa kerättiin dataa ympäri maapalloa sijoitetuista satunnaislukugeneraattoreista. Tutkimusdata osoittaa, että silloin, kun joukko ihmisiä keskittää huomionsa johonkin yhteiseen asiaan, satunnaislukugeneraattorit eivät enää annakaan numeroita niin satunnaisesti, vaan enemmän jompaakumpaa, joko nollaa tai ykköstä. Esimerkkejä tällaisista anomalioista mittauksissa kertyi vuosien aikana runsaasti, niitä ovat aiheuttaneet esimerkiksi tsunami Intian valtamerellä joulukuussa 2004, syyskuun yhdestoista 2001 sekä prinsessa Dianan kuolema elokuussa 1997. Data alkoi poiketa satunnaisesta jo hetkeä ennen näitä tapahtumia. Tutkimusprojektin 28 toimintavuoden aikana kerätty tietokanta on selkeä todiste siitä, että ajatuksilla ja tunteilla on vaikutusta fyysiseen todellisuuteen ja että sitä voidaan mitata.
Mielen ja ajatusten vaikutus todellisuuteen kuuluu osana muun muassa moneen energiahoitotekniikkaan. Luodaan intentio, tavoite, jota kohti hoidot vievät ja eri tekniikoilla päästetään irti tavoitteesta. Mielessä on siis jo luotu kuva lopputuloksesta, eli luotu tuo todellisuus jo valmiiksi, jolloin sitä kohti on helpompi päästä. Oman energiahoitotyöskentelyni olen karkeasti jakanut seuraaviin vaiheisiin:
Tietoisuuden tilan muuttuminen. Tietoinen mieli hiljenee, tähän liittyy usein rentoutuminen tai hengityksen syventyminen. Tilan voi muodostaa eri tavoilla, kuten meditaatioilla tai energiahoidoilla.
Tunne yhteydestä. Tietoisen mielen hiljentyessä kokemus irtipäästämisestä, vapaudesta. Mitä useammin tila muodostuu, sitä helpommin yhteys muodostuu uudelleen.
Sisäisen maailman kuunteleminen. Tunne yhteydestä vahvistuu kuuntelemalla omia sisäisiä tuntemuksia, eli omaa sisäistä maailmaa. Yhteys ulospäin löytyy sisäisen yhteyden ja ymmärryksen kautta. Yhteyteen voi kuulua myös kokemus ykseydestä ja laajentuneesta tietoisuudesta.
Asenne. Asenne on myötätuntoinen, rakastava, kiitollinen. Asenne tulee yrittämättä.
Tavoitetilan toteaminen. Mitä todella tavoitellaan? Tätä ei tarvitse edes tietoisesti käsitellä, oma alitajunta löytää tavoitteen, josta päästetään irti.

Tohtori Johanna Blomqvist on fyysikko, kirjailija, luennoitsija, energiahoitojen opettaja ja –hoitaja sekä hypnoosiohjaaja. Johannan kirja ”Kvanttifysiikasta energiahoitoihin – fyysikon matka mieleen ja paranemiseen” ilmestyi syksyllä 2016. Kirja kertoo Johannan kokemuksista hänen tutustuttuaan energiahoitoihin ja siitä miten hän haki vastauksia näihin tutkimuksista, kvanttifysiikasta, mielestä ja tietoisuudesta.

www.johannablomqvist.com