1/2017: Asta Raami: Älykäs intuitio on tietämisen kovinta ydintä

Jokainen on intuitiivinen, tiedostipa sen tai ei. Mutta miten erottaa luotettava intuitio satunnaisesta päähänpistosta? Intuition käyttöä voi harjoitella ja jokainen voi kehittää itselleen älykkään intuition kyvyn. Älykästä intuitiota tarvitaan nyt ehkä enemmän kuin koskaan. Ympärillämme on kasapäin vaikeita ongelmia, joiden ratkaisemiseen ei päättely riitä.

12.4.2017 / Asta Raami

Arkikielessä intuitio kuvataan usein äkilliseksi, välähdyksenomaiseksi ja välittömäksi tiedoksi. Se mielletään oivallukseksi, tuntemukseksi tai ratkaisuksi, joka tulee tiedostamattomasta. Osa tällaisesta päähän pälkähtävästä tiedosta voi olla paikkaansa pitävää ja kullanarvoista, mutta osa voi olla täysin virheellistä. Jotta omaa intuitiotaan voisi hyödyntää yhä paremmin, on tärkeää kehittää omaa intuitiokykyä. Jokaisella meistä on valtava kapasiteetti tietämisen potentiaalia.

Intuitioita on monenlaisia

Jokaisella käytössään monenlaisia intuitioita. Arjessa käyttämämme intuitio on erilaista kuin asiantuntijuuteen perustuva intuitio. Nämä erilaiset intuitiot pohjautuvat erilaisille mielen sisäisille prosesseille. Arjessa käytämme paljon intuitiota, joka pohjautuu assosiaatioihin, fiiliksiin ja tunteisiin. Asiantuntijan intuitio sen sijaan perustuu vuosien kokemuksen ja oppimisen kautta karttuneelle tietopohjalle. Vaikka kokenut neurokirurgi hyödyntääkin työskentelyssään paljon intuitiota, hän ei leikkaa fiiliksellä tai satunnaiseen päähänpistoon perustuen. Hänen intuitionsa on huippuunsa viritetyn asiantuntijuuden kirkastama.
Oma intuition tyyppinsä on oivaltamiseen ja niin sanottuun suoraan tietämiseen (direct knowing) perustuva intuitio. Näistä esimerkkinä voisi mainita vaikkapa tieteelliseen keksimiseen ja taiteelliseen luomiseen liittyvät tietämisen tavat, etiäiset tai ilmestyksenkaltaiset näyt. Osa näistä oivalluksista voi sisältää hyvin epätavallisen tietämisen kokemuksia.
Ehkä parasta on se, että vaikka intuition toimintaa ei voi täysin ymmärtää, intuition kykyä voi silti hyödyntää ja kehittää. Ei ole myöskään tarpeen todistaa, onko intuition kautta saatu tieto absoluuttisesti totta, jos se toimii käytännön tilanteissa.

Miten saada käyttöön älykäs intuitio?

Intuition älykäs käyttö ei ole epämääräistä tunnepohjaista toimintaa tai feminiinistä pehmoilua, vaan tietämisen kovaa ydintä. Tutkimukset nobelistien, visionäärien ja keksijöiden keskuudessa paljastavat, että intuition kautta tullut tieto on korvaamatonta uuden keksimisessä ja monimutkaisessa ongelmanratkaisussa.
Älykäs intuitio koostuu kolmesta taidosta: kyvystä virittyä intuitioon, intuition lukutaidosta sekä kyvystä arvioida intuition luotettavuutta. Älykkään intuition käyttö on kykyä olla samanaikaisesti sekä avoin että erottelukykyinen riittävällä tarkkuudella. Älykkään intuitiokyvyn kehittäminen on yksinkertaista, joskin vaatii sitkeää harjoittelua.

Hyödynnä ajattelun eri puolia

Ihmisen ajattelu koostuu kahdesta erilaisesta ajattelun järjestelmästä: päättelystä ja intuitiosta. Intuitio on aivojen synnynnäinen toimintatapa: ajattelemme ensin intuitiolla ja päättely seuraa vasta viiveellä. Kaikki käyttävät intuitiota jatkuvasti jokapäiväisessä elämässään, vaikkakin sen käyttö on useimmiten tiedostamatonta ja sattumanvaraista.
Päättely ja intuitio käsittelevät tietoa täysin eri tavoin. Tietoinen mieli prosessoi tietoa peräkkäin ja tietyssä järjestyksessä. Se on hyvä fokusoimaan, analysoimaan ja vertailemaan. Tähän ei intuitio pysty. Intuitio suodattaa aistiemme kautta jättimäistä tietovirtaa ja poimii sieltä havaintoja ja vaikutelmia. Nämä havainnot se lähettää jatkokäsittelyyn päättelylle. Asiat, jotka huomaamme, ovat meille merkityksellisiä, sillä ne on lähetty tarkasteltavaksi päättelevälle älylle.
Tiedonkäsittelyn nopeus päättelyn ja intuition välillä on täysin eri luokkaa. Tietoinen päättely pystyy sekunnin aikana käsittelemään noin 40-50 bittiä informaatiota. Samassa ajassa intuitio käsittelee noin 11 miljoonaa bittiä. Ero on siis miltei 300 000 -kertainen!
Käytännössä intuitio ja päättely ovat ajattelussa nivoutuneena toisiinsa. Niiden yhteistyö on äärettömän tärkeää varsinkin uuden ideoinnissa, vaikeissa päätöksissä ja monimutkaisten ongelmien ratkaisussa. Päättelyn ja intuition tietoisesta yhdistämisestä syntyy rikasta tietoa.
Tietoinen mieli on siis riippuvainen intuition tekemästä esityöstä. Väitöstyössäni huomasin, että tämä prosessi voidaan kääntää toisin päin. Intuitio ei ole silloin vain sattumanvarainen oivallus, joka tulee jos on tullakseen. Siihen voi tietoisesti virittyä ja sen kautta voi hakea tietoa. Intuitio toimii siis älykkäästi kahteen suuntaan. Tutkimukset, joita on tehty niin sanotuilla ekspertti-intuitiivisilla, osoittavat että intuition kautta on mahdollista hakea miltei mitä tahansa tietoa. Aika hurja väite! Miten sellainen voisi onnistua?
Jos ollaan tarkkoja, intuitiota ei oikeastaan tarvitse kehittää. Se toimii loistavasti luonnostaan. Mutta on tarpeen kehittää näiden kahden ajattelujärjestelmän yhteistoimintaa. Näin saamme käyttöömme terävän päättelyn ja kirkkaan intuition.

Ota käyttöön intentio

Intuitio perkaa ja poimii valtavasta tietovirrasta signaaleja, joissa saattaa piillä ratkaisun avain pohtimaamme ongelmaan. Tässä luonnollisessa toiminnassa piilee avain älykkääseen intuition käyttöön: aseta tärkeä asia tietoisesti fokukseesi.
Oleellista intuitiiviseen tietoon virittymisessä on se, että mielelle annetaan tarkka kohde. Sitten päästetään irti. Tämä on tärkeää, sillä päättelevä mieli pitää saada irrotettua kohteesta. Tilannetta voisi verrata jousiammuntaan. Ensin valitaan kohde, viritetään jousi ja tähdätään. Sen jälkeen pitää päästää irti nuolesta, muuten ei voi osua maaliin.
Menetelmä tällaiseen tiedonhankintaan on kenen tahansa harjoitettavissa. Siinä pyritään hiljentämään tietoinen mieli ja saamaan yhteys ei-tietoiseen puoleen. Heti, kun tietoinen mieli ottaa vallan ajattelussa, muistaa että minä itse olen tässä, yhteys menetetään. Oleellista on siis päästä erillisyyden, yksilömielen ja itsen ulkopuolelle – tämän kaltaisia suoran tietämisen kokemuksia kuvaavat niin useat keksijät ja nobelistit kuin taiteilijatkin.
Tietoista intuition käyttöä ruokkii luottamus. Päätä onnistua, älä anna periksi. Jos ajattelet että ongelma on mahdoton, intuitio ei ala tarjoilla ratkaisuehdotuksia. Jos sen sijaan luotat, että asiaan löytyy ratkaisu, intuitio alkaa lähettää erilaisia ratkaisun avaimia lähempään tarkasteluun. Pelkkä intentio ei kuitenkaan vielä riitä. Mitä muuta tarvitaan?

Teroita erottelukykyä

Mieleemme pulpahtaa jatkuvasti jos jonkinlaisia välähdyksiä ja ajatuksia. Jotta erottaisi tärkeät signaalit kohinasta, on oleellista kehittää erottelukykyä. Ilman sitä on vaikea arvioida intuition oikeellisuutta tai hyödyllisyyttä. Kun erottelukyky toimii, virheellisiä intuitioita voidaan tunnistaa ja vähentää. Tämän lisäksi voidaan alkaa erottaa itselle tyypillisiä luotettavia intuitioita.
Älykäs intuitio on täysin eri asia kuin mielikuvitus tai vaisto. Tyypillisesti mielikuvitus muokkaa ja manipuloi, ja mielihalut taas pohjautuvat tunnesidoksiin. Vaistot ovat evoluution myötä kehittyneet hengissä säilymisen tueksi. Näiden erottamista toisistaan voi harjoitella.
Erottelukyvyn kehittämisessä pääsee alkuun jo sillä, että kaikki mieleen nousevat asiat yksinkertaisesti huomioidaan, olkoon kyseessä sitten intuitio tai mielikuvituksen sepitys. Tällä tavoin erottelukyky alkaa kehittyä. Esimerkiksi pelot ja erilaiset tunnesidokset on yhä helpompi tunnistaa, kun ne ensin tietoisesti huomataan, jolloin ne eivät enää yhtä helposti onnistu naamioitumaan intuitioiksi. Erottelukyky ei kuitenkaan yksinään vielä riitä vaan tarvitaan myös havaintokyvyn kehittämistä.

Herkisty havaitsemaan

Intuitioon kuuluu tärkeänä osana herkkyys huomata ja kyky antaa monenlaisille havainnoille tilaa tulla huomioiduksi. Näemme joka hetki vain erittäin pienen osan todellisuudesta. Aivot ikään kuin värittävät väleihin jäävät aukot ja lisäävät puuttuvia palasia havaintoihin muististamme. Tällä tavoin aivot optimoivat toimintaansa ja energiankulutusta. Kuten oli jo puhe, havaintokykymme on tarkka, mutta voimme kohdistaa tarkan havainnoinnin alueen vain hyvin pieneen osaan kerrallaan. Jos havainnoisimme joka hetki kaiken tarkasti kuin videokamera, tietoinen mielemme tukehtuisi tiedon määrään.
Havaintokykyä voi harjoittaa. Koska kaikkea ei voi eikä kannata havaita, pitää osata valita se, mitä havaitsee. Havaintokyvyn kehittämisessä onkin kyse siitä, että oppii huomaamaan juuri ne itselle merkitykselliset asiat. Havainto- ja erottelukyky muodostavat näin yhdessä intuition lukutaidon ytimen.
Jokainen meistä havainnoi ympäristöään omalla, itselleen tyypillisellä tavalla, samoin kuin prosessoi saamaansa tietoa omalla tavallaan. Joku havainnoi tarkasti ympäristöään näköaistin kautta, toinen kiinnittää huomiota ääniin, kolmas tunnelmiin. Samalla tavoin intuitioon liittyvä havainnointi on yksilöllistä ja tämän tiedon sisäinen käsittely henkilökohtaista. Joku tuntee näpeissään, joku kehollaan, sydämellään tai antenneillaan. Joku hyödyntää uniaan, toinen huomaa onnekkaita sattumia.
Omaa havainnointikykyään voi verrata radioon, joka on viritetty tietyille kanaville, vastaanottamaan tietynlaisia signaaleja. Intuition kehittämisen myötä voi virittää vastaanottimensa uusille taajuuksille ja vastaanottaa uudenlaista informaatiota. Aluksi signaali voi olla hyvin heikko ja täynnä kohinaa. Harjoituksen myötä uusien kanavien virittäminen kohdalleen on helpompaa ja merkitykselliset signaalit alkavat erottua kohinasta.

Avarra mieltä

Sen lisäksi että tarvitsemme herkkyyttä huomata, tarvitsemme rohkeutta avautua uusille havainnoille. Intuitio toimii moniulotteisessa tietotodellisuudessa, johon päättelevä, lineaarinen ja kielellinen ajattelu ei yllä.
Jos emme näe selkeästi, esteenä on jotakin. Näkökulmamme on ehkä rajoittunut tai itsellemme outo. Tai sitten kohdennamme katseemme väärälle etäisyydelle tai väärään kohtaan, emmekä osaa havaita sitä, mitä näemme. Näkökulmamme voi olla myös liian tuttu tai piintynyt. Jos uskomme johonkin asiaan, se saa meidät automaattisesti katsomaan tietystä näkökulmasta. Tämän vuoksi ei-uskominen ja testaaminen on intuitiokyvyn kehittämisessä tärkeitä.
Kaikki intuition tarjoilemat ratkaisut eivät ensi alkuun näytä järkeviltä, päinvastoin. Järjetön ajatus voi osoittautua vasta jälkeenpäin kullanarvoiseksi. Uudenlaiseen oivaltamiseen tarvitaan rohkeutta olla epäselvän äärellä avoimin mielin. Ja kun uusi ajatus on tullut huomioiduksi, sen potentiaali voi alkaa avautua.