6/2015: Maiccu Kostiainen: Eläimet opettavat rakastamaan

Eläimet ovat opettaneet minulle parhaalla mahdollisella tavalla hyvää tahtoa 
itseäni kohtaan. 
Oppiessani olemaan armollinen itselleni ja antautuessani elämän virtaan, 
opin myös empatiaa ja hyvää tahtoa 
muita kanssa kulkijoitani kohtaan.

7.4.2016 / Maiccu Kostiainen

Eläimet ovat opettaneet minulle parhaalla mahdollisella tavalla hyvää tahtoa 
itseäni kohtaan. 
Oppiessani olemaan armollinen itselleni ja antautuessani elämän virtaan, 
opin myös empatiaa ja hyvää tahtoa 
muita kanssa kulkijoitani kohtaan.

Ajatukset vyöryvät mieleeni yhtenä suurena hässäkkänä, sillä esiin nousee jälleen niin kovin monta käsillä olevan lehden teemaan sopivaa asiaa ja opetusta, mitä olen eläimiltä saanut.
Ensimmäisenä mieleen tulevat ne lukemattomat eläimet, jotka ovat opettaneet hyväksymään asiat sellaisina kuin ne ovat. Elämä kulkee eteenpäin ja minä haluan ja toivon pääseväni nopeasti etenemään, että henkinen polku avautuisi kirkkaana eteeni ja että minua johdatettaisiin oikeaan suuntaan. Aina ei siltä todellakaan tunnu, kun elämän tyrskyt heittelevät ja me ajelehdimme siinä mukana kuin kaarnalaiva aalloilla. Eläimet ovat kuitenkin ennen kaikkea opettaneet, että olen aina oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja aina siellä missä minua eniten tarvitaan. Tämän ajatuksen hyväksyminen on todellista hyvää tahtoa itseäni kohtaan. Eläimet elävät totaalisessa antautumisen tilassa. He eivät koeta väkisin vääntää maailmankuvaa kulloinkin mielensä mukaiseksi, kuten me ihmiset usein teemme. Tilanteet eivät miellytä meitä, hermoja kiristää, haluamme ja toivomme jotain muuta, nopeammin ja parempaa. Suurinta rakkautta itseämme kohtaan voi olla, että hengitämme, odotamme ja annamme asioiden mennä omalla painollaan.

Elä hetkessä ja hyvässä tahdossa

Eläimet ovat opettaneet minulle parhaalla mahdollisella tavalla hyvää tahtoa itseäni kohtaan. Oppiessani olemaan armollinen itselleni ja antautumaan elämän virtaan, opin myös empatiaa ja hyvää tahtoa muita kanssakulkijoitani kohtaan. Eläimet eivät koe tunteita, jotka heijastuvat negatiivisesti heitä itseään kohtaan. Eläimet ovat aina totaalisesti tässä hetkessä, heillä ei ole murheita maallisista asioista. He eivät tunne katkeruutta menneisyydestä, eivätkä he murehdi tulevaisuuttaan. Sama pätee eläinten kykyyn antaa anteeksi. Kaikki negatiivisetkin teot ovat anteeksi annettu jo ennen kuin ne ovat tapahtuneet. Nämä opetukset menevät niin syvälle oman ihoni alle, että en voi muuta kuin ajatella suurimpia henkisiä opettajia, jotka ovat maan päällä koskaan kulkeneet. Eläimet eivät mieti elämää taaksepäin, he eivät murehdi tapahtuneita tai mieti, miten voisivat vaikka jonkun pahan teon kostaa, eivät koskaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä etteivätkö eläimet muista tapahtuneita, heillä on vain luojan luoma kyky päästää irti näistä asioista ja elää täysillä eteenpäin.
Eläimet muistuttavat meitä ihmisiä jatkuvasti siitä, että otamme elämän aivan liian vakavasti, katkeroidumme niin kovin helposti ja etsimme vastauksia usein ulkopuoleltamme. Kaikki vastaukset löytyvät sisältämme ja meidän tulisi kohdella itseämme niin paljon hellemmin, antaa anteeksi itsellemme. Me ihmiset olemme mestareita syyllistämään itseämme niin monista asioista, emme esimerkiksi ole riittävän hyviä siinä mitä teemme. Eläimet opettavat niin hienolla ja hellävaraisella tavalla meitä ennen kaikkea käyttämään hyvää tahtoa itseämme kohtaan. Jos emme ole hyväntahtoisia ja rakastavia itseämme kohtaan, emme voi olla sitä muillekaan.
Eräänä päivänä sanoin ääneen itselleni, että antaudun työlleni totaalisesti ja menen sinne minne minun kuuluu milloinkin mennä, riippumatta siitä onko paikka lähellä tai kaukana ja mikä tehtäväni kulloinkin tulee olemaan. On ollut paljon helpompaa seurata ohjausta, kun olen muistanut näitä eläinten minulle opettamia asioita. Aina ei todellakaan ole helppoa elää elämää ilman suuria suunnitelmia, antaen elämän mysteerille vallan. Kuitenkin aina kun olen uskaltautunut sukeltamaan tuntemattomaan, olen saanut maailmankaikkeudelta huikeaa opastusta ja minulle on näytetty, että jälleen kerran olen ollut oikeassa paikassa.

Henkisyyden ja totaalisen 
rakkauden korkeakoulu

Eläinten opettama anteeksianto menee niin syvälle, että olenkin sanonut itselleni, jotta jos tästä opin edes hieman, voin kiittää ja todeta olevani todella pitkällä omalla polullani. Tämä ei ole helppoa ja kun luet eteenpäin, ymmärrät, miten kertakaikkisen totaalisessa yhteydessä korkeampaan tietoisuuteen eläimet elävät. Edesmennyt hevoseni Leyla sanoi minulle aikanaan ollessani äärimmäisten anteeksiantamisen kysymysten äärellä; ”Ennen kuin rakastat hyväksikäyttäjää yhtä paljon kuin hyväksikäytettyä, ei mikään tässä maailmassa muutu”. Tämä on henkilökohtaisesti suurin ja vaikein opetus, mitä kukaan koskaan on minulle antanut. Aina kun luulen päässeeni eteenpäin tässä opetuksessa, tie nousee pystyyn ja huomaan kuinka olen jälleen ihmismäisyyksissäni palannut taaksepäin ja saan aloittaa harjoittelun alusta. Tätä samaa minulle on opettanut sekä pieni vasikka että delfiini. Vasikka sanoo; ”Ennen kuin rakastat teurastajaa yhtä paljon kuin minua, ei mikään tässä maailmassa muutu” ja delfiini sanoo; ” Ennen kuin rakastat kalastajaa yhtä paljon kuin minua, ei mikään tässä maailmassa muutu”.
Tämä on todellinen henkisyyden korkeakoulu itselleni. Uskon, että tämän totaalisen rakkauden ja hyvän tahdon opetteluun tulee menemään koko oma elämäni ja hyväksyn sen. Ollessani tällä tiellä pitävät eläimet myös jalkani vahvasti maassa ja muistuttavat, että en olisi niin ankara epäonnistumisen hetkellä.
Haluan tähän vielä lainata hevostani, joka puhuu meille ihmisille ongelmien kohtaamisesta. Olkoon kyse maallisista ongelmistamme tai henkisellä matkallamme olevasta käännekohdasta, tämä on hieno neuvo.

”Te voisitte päästä elämässä eteenpäin käyttämällä mielikuvitustanne. Sanotaan niin, että seuraavan kerran, kun kohtaatte jonkun ongelman, ryhtykää vaikka maalaamaan taulua tai kuuntelemaan musiikkia. Nukkukaa ja nähkää siitä unia, menkää lenkille tai laulakaa, tehkää jotain luovaa, käyttäkää mielikuvitustanne. Asia ratkeaa kuin itsestään. Sanon aina: katso taaksepäin elämässäsi – onko sinulle siellä yhtään ratkaisematonta ongelmaa? Ei ole! Mitä se kertoo sinulle? Jos seuraavan kerran annat mielikuvituksesi johdattaa itseäsi ja kuuntelet sydäntäsi ja ratkaiset asian niin, että sinulle itsellesi tulee hyvä olo, ongelma kutistuu ja melkein häviää. Huomaatko, ongelma on ratkaistu.” – Leyla hevonen. `

Toivotan lukijoille mielikuvituksellista ja lämmintä Joulua sekä seikkailurikasta Uutta Vuotta 2016.
Rakkaudella, Maiccu