5/2017: Anna Grant: Empatia ihmisyhteyden luojana

Meillä kaikilla on luontainen kyky suhtautua myötäelävästi toisiin ihmisiin. Empatia on keskeinen myötäelämisen taito sekä avain läheisten ihmissuhteiden luomiseen ja toimivaan yhteistyöhön.

22.11.2017 / Anna Grant

Mikäli meihin ei lapsuudessa ole suhtauduttu myötäelävästi, aito empatiakykymme voi pysyä piilevänä. Saatamme mieltää itsemme empaattiseksi ihmiseksi, mutta kenties olemmekin taitavia harjoittamaan sympatiaa tai samaistumaan toisten tunteisiin. Onneksi meidän on mahdollista kehittää kykyämme suhtautua empaattisesti kanssaihmisiimme ja saada empatiaa toisilta. Jotta voisimme herättää itsessämme uinuvan empaatikon, meidän on ensin ymmärrettävä, mitä empatia on.

Empatia kokemuksena

Muistuuko mieleesi kohtaaminen toisen ihmisen kanssa, missä tunsit todella tulleesi kuulluksi ja ymmärretyksi sen suhteen, miltä sinusta tuntuu, mitä kaipaat tai mitä ajattelet jostakin sinulle tärkeästä asiasta? Jos muistuu, niin pysähdy hetkeksi, sulje silmäsi ja elä tuo hetki mielessäsi uudestaan. Kun tuot vuorovaikutustilanteen mieleesi, tunnustele miltä sinusta nyt tuntuu, tunnetko esimerkiksi olosi rauhallisemmaksi kuin hetki sitten, huomaatko kehosi rentoutuvan tai tunnetko mielihyvän tunteita? Kun olet tavoittanut tuon muiston sinussa nyt herättävän tunnetilan, kysy itseltäsi: ”mitkä tekijät erottivat tuon kohtaamisen monista muista kohtaamisista eri ihmisten kanssa?” Voit vaikka kirjoittaa ne ylös, ennen kuin luet eteenpäin.

Olisikohan kuuntelijasi tarjonnut sinulle useampia näistä:

• Suunnannut kaiken huomionsa sinuun ja pitänyt sen sinussa

• Viestittänyt läsnäolonsa sinulle kehon kielellä ja katsekontaktilla

• Huokunut luottamuksellisuuden ja turvallisuuden tunnetta

• Ollut hiljaa ja antanut sinulle paljon aikaa ja tilaa ilmaista itseäsi

• Suhtautunut lämpimästi ja hyväksyvästi sinuun ja kertomaasi

• Osoittanut kunnioitusta sinun sisäiselle kokemuksellesi

• Pyrkinyt ymmärtämään sen, mitä sinä koet siinä hetkessä

• Käyttänyt vain muutamia sanoja osoittaakseen, että kuulee ja ymmärtää sinua

• Pysynyt läsnä sinulle, kunnes olet ilmaissut kaiken mitä halusit sanoa

Jos sinulla on tunnetasolla lämmin muisto tuosta kohtaamisesta ja kokemuksesi sisältää useampia yllä olevista, sinä olet saanut empatiaa osaksesi toiselta ihmiseltä. Tapa, jolla tämä toinen ihminen suhtautui sinuun, loi välillenne empaattisen yhteyden kohtaamisenne ajaksi. Eikö olisi ihanaa, jos kaikki suhtautuisivat meihin yllä kuvatulla tavalla, varsinkin silloin, kun meillä on huolia tai jokin asia harmittaa tai surettaa meitä?

Empatiakokemuksen esteitä

Palauta nyt mieleesi sellainen tilanne, missä sinä aloit kertoa toiselle ihmiselle jostain asiasta, joka huolestuttaa sinua. Valitse tilanne, jossa menit hiljaiseksi aika pian sen jälkeen, kun olit alkanut puhua, sillä sinut keskeytettiin, etkä kokenut tulleesi kuulluksi ja ymmärretyksi. Kun mielessäsi on yksi tuollainen tilanne, lue alla oleva lista läpi ja mieti suhtautuiko tämä ihminen sinuun yhdellä tai useammalla alla mainitulla tavalla.

Neuvominen: ”Minusta sinun pitäisi…”

Kasvattaminen: ”Sinähän voit vaikka oppia tästä tilanteesta jotain.”

Lohduttaminen: ”Se ei ollut sinun vikasi. Teit parhaasi.”

Sääli: ”Voi sinua raukkaa…”

Sympatia: ”Minusta tuntuu niin kurjalta, kun kuulen sinun tilanteestasi.”

Samaistuminen: ”Minä olin samanlaisessa tilanteessa ja minusta tuntui myös tosi kurjalta.”

Oman tarinan kertominen: ”Tuo muistuttaa minua kerrasta, jolloin minä…”

Omasta pahemmasta tilanteesta
kertominen:
”Ei tuo ole vielä mitään. Odota kun kuulet mitä minulle tapahtui…”

Kompensaatio: ”Menetit sen, mutta onhan sinulla vielä…”

Järkeileminen: ”No, tuotahan saattoi odottaa. Ehkä hän ei…”

Tunteiden kieltäminen: ”Piristy.” ”Älä ole huolissasi.”

Kokemuksen väheksyminen: ”Hei, ei tuo nyt niin paha tilanne oli. Mennään kahville ja unohdetaan koko asia.”

Saarnaaminen: ”Sinun ei olisi pitänyt käyttäytyä sillä tavalla.”

Ristikuulustelu: ”Mutta miksi sinä niin teit?”

Epäolennaisten kysymysten esittäminen: ”Tapahtuiko se maanantaina?”

Pysähdy hetkeksi ja lue sitten yllä oleva lista uudelleen läpi. Kun luet sitä, mieti onko sinulla tapana suhtautua toisiin yhdellä tai useammalla näistä tavoista, kun he avautuvat sinulle. Jos vastaus on myönteinen, niin et ole yksin. Suurin osa meistä ainakin aika ajoin uskoo suhtautuvansa toiseen empaattisesti, kun todellisuudessa samaistumme hänen kokemukseensa, tunteisiinsa tai tarpeisiinsa, tai harjoittamme sympatiaa, eli ilmaisemme tunteita, joita toisen tarina meissä herättää.

Empatia on ihmisyhteyden kokemus

Empatia on toisen ihmisen kuuntelemista hyväksyvästi ja läsnäolevasti. Se on kyky olla läsnä toiselle ihmiselle tavalla, jossa kaikki huomiomme on suuntautunut kuulemaan, kuinka tämä ihminen voi juuri nyt. Se on myös toista kunnioittava tapa pyrkiä ymmärtää se, mitä hän kokee tässä hetkessä.

Toisen syvällä tasolla kuuleminen tapahtuu, kun olemme valmiita antamaan hänen kokemuksensa koskettaa meitä tunnetasolla kuitenkaan samaistumatta kokemukseen. Toisen kokemus ja siihen liittyvät tunteet ja tarpeet kuuluvat hänelle, mutta sinä saatat voida ymmärtää häntä, sillä olet elämäsi varrella kokenut samanlaisia tunteita ja inhimillisiä tarpeita. Kuulet toista juuri hänen tunteidensa ja tarpeidensa tasolla, sillä jaatte yhteisen ihmisyyden kokemuksen. Välillenne syntyy yhteyden tunne – kaksi ihmistä kohtaa toisensa tässä hetkessä.

Empaattinen yhteys toiseen ihmiseen on siis kyky tunnistaa toisen tunteita ja tarpeita. Usein riittää, kun kuuntelemme toista hiljaa. Joskus tuntuu kuitenkin sopivalta esittää lempeä kysymys, jossa teet lyhyen arvauksen siitä, miltä hänestä tuntuu ja mitä hän saattaa kaivata tai mitä hän kenties arvostaisi juuri nyt. Älä koskaan oleta, että tiedät, miltä toisesta tuntuu. Siksi kannattaa tehdä vain ’empatia-arvauksia’. Sinun arvauksesi saattaa auttaa häntä tunnistamaan tarkemmin, mitä hän todella tuntee, kaipaa tai arvostaisi. Vasta kun toinen kokee tulleensa kuulluksi ja ymmärretyksi, voit kysyä, haluaisiko hän sinulta mitään apua tai neuvoja.

Seuraava buddhalainen sanonta kiteyttää, mitä empaattinen suhtautuminen toiseen edellyttää meiltä: ”Älä tee mitään, vaan ole vain läsnä toiselle” (kirjoittajan vapaasti suomentama). Tällainen rauhallinen ja hyväksyvä läsnäolo toiselle ihmiselle ei välttämättä ole helppoa vallitsevassa toiminta- ja tavoitekeskeisessä kulttuurissamme. Miksi on kuitenkin tärkeää, että vaalimme tällaista olotilaa ja kehitämme tätä suhtautumistapaa toisiin ihmisiin? Mikä on empatian syvä inhimillinen tarkoitus?

Empatia parantaa ihmissuhteiden laatua

Jos pysähtyisit taas hetkeksi ja pohtisit, mikä elämässäsi on tärkeintä tai mikä rikastuttaa elämääsi eniten, arvaisin, että yksi – ellei tärkein – vastauksesi on ihmissuhteet; kenties ystävät, perhe, sukulaiset, työkaverit ja/tai naapurit. Läheisten ihmissuhteittemme luonne on eräs keskeinen, ellei merkittävin elämän laadun ja tyytyväisyyden osatekijä. Meissä on evoluution tuloksena sisäänrakennettuna syvä tarve kokea yhteyttä toisiin ihmisiin. Empatian antaminen ja vastaanottaminen ovat ihmisyhteyden vaalimista. Siksi kykymme suhtautua empaattisesti toisiin ihmisiin ja saada toisilta empatiaa – eli empaattisen yhteyden säännöllinen kokemus – on keskeinen ihmissuhteiden ’laatukriteeri’. Kun suhtaudumme toisiimme empaattisesti, kohtaamme toisemme aidosti ihmisinä, yhteistyö sujuu ja konfliktien ratkaisu helpottuu niin kotona kuin työelämässä.

Empatian antaminen on mielekästä ja antoisaa molemmille osapuolille. Sekä antajan että vastaanottajan tietyt inhimilliset tarpeet tyydyttyvät ainakin jossain määrin.

Joitakin niistä tarpeista, joita empatian vastaanottaminen voi täyttää meissä:

• Ihmisyhteyden kokemus

• Kuulluksi ja ymmärretyksi tuleminen

• Itseymmärryksen syveneminen

• Sisäinen kasvu

• Eheytyminen ihmisenä [engl. healing]

Joitakin niistä tarpeista, joita empatian antaminen voi täyttää meissä:

• Ihmisyhteyden kokemus

• Läsnäolo toiselle ihmiselle

• Toisen ihmisen syvempi ymmärtäminen tai häneen tutustuminen

• Terve keskinaisriippuvuuden kokemus

• Myötätunnon kehittyminen

Jos, tai kun, yhteyden tai läheisyyden kokeminen toisten ihmisten kanssa, ihmissuhteiden syveneminen ja henkilökohtainen kasvu ovat sinulle tärkeitä, empatia on avain niiden toteuttamiseen.

Empatiataidon kehittyminen vaatii empatiaa

Meidän on saatava kokea empatiaa, jotta voisimme tunnistaa, miltä tuntuu olla empaattisessa tunnetilassa. Jos meitä lapsuudessa kuunneltiin, kun meillä oli huolia ja saimme vanhemmiltamme, sukulaisilta tai muilta meille tärkeiltä ihmisiltä ymmärrystä ja hyväksyntää omille niin myönteisille kuin vähemmän myönteisille tunteillemme, on todennäköistä, että koimme jonkintasoista empatiaa. Jos vanhempamme olivat positiivisesti kiinnostuneita tarpeistamme ja toiveistamme ja ottivat ne huomioon esimerkiksi perhe-
loman suunnittelussa, meille on voinut syntyä kyky tunnistaa ja arvostaa omia tunteitamme ja tarpeitamme.

Jos näin ei lapsuudessamme ollut, ei ole koskaan liian myöhäistä saada korvaavia kokemuksia, eli tulla empaattisesti vastaanotetuksi toisen ihmisen tai jopa itsemme taholta. Empatia on onneksi taito, jota voimme aikuisiässä kehittää. Se vaatii kuitenkin tietoista työtä tiettyjen ajattelumallien muuttamiseksi ja käytännön harjoittelua. Ennen kaikkea se vaatii lempeää suhtautumista itseemme, jos tuntuu siltä, ettei empaattinen ajattelu ala heti sujua.

Tarvitsemme siis empatiaa voidaksemme antaa empatiaa. On kaksi tapaa saada ymmärryksen ja myötätunnon tarpeemme tyydytetyksi:

• hyväksyvän läsnäolon kokemus jonkun toisen ihmisen kanssa (empatian vastaanotto toiselta)

• omien tunteidemme ja tarpeidemme kuunteleminen ja niihin hyväksyvästi suhtautuminen (empaattinen yhteys omaan itseemme)

Jälkimmäisestä kerrotaan lisää Minä Olen lehden empatia-sarjan myöhemmässä osassa.

Sinä voit tuoda empatiaa omaan elämääsi

Miellämme itsemme kenties empaattisiksi ihmisiksi, mutta emme ole välttämättä pysähtyneet pohtimaan, mitä empatia on ja miltä se tuntuu, kun joku suhtautuu minuun empaattisesti. Ymmärtääkseen, mitä empatia on, on myös hyvä olla tietoinen siitä, minkälaisia tapoja toisen kuuntelussa ei koeta empatiana.

Empaattisen yhteyden luominen toisiin ihmisiin, kuten se tässä artikkelissa käsitetään, on tärkeä elämää rikastuttavien ihmissuhteiden perusta. Se on taito, jota kannattaa harjoitella niin oman hyvinvoinnin kuin läheisten ihmissuhteiden laadun parantamiseksi.

Ja jos tässä ei vielä ole tarpeeksi syytä taidon kehittämiseen, niin mainittakoon, että empatiataitoja hallitsevien ihmisten on hiljattain todettu olevan ’öljy’ toimivien organisaatioiden ’pyörissä’. Vaikka empatia on ensisijaisesti inhimillinen tarve ja ihmisyhteyden kokemus, sen taidon hallitsevista ihmisistä voi tulla voiteluaine tällä hetkellä kitiseviin koneistoihin. Mikä olisi sen mukavampaa, kun mahdollisuus tulla empaattisesti vastaanotetuksi niin kotona, ystävien kesken kuin työpaikalla.

Tällaisen muutosprosessin on saatava alkusysäys jostakin, vaikka sinusta. Jos kaipaat empatiaa elämääsi, kannustaisin sinua olemaan se muutos maailmassa, jonka haluat kokea.

Kirjoittaja on Iso-Britanniassa asuva yhteiskuntatutkija, joka on kouluttautumassa yhteistyökeskeisten vuorovaikutustaitojen valmentajaksi. Koulutusohjelman loi psykologian tohtori Marshall B. Rosenberg ja sitä ohjaa hänen perustamansa Center for Nonviolent Communication (CNVC) Yhdysvalloissa. Tämä artikkeli perustuu Rosenbergin ajatuksiin, kirjoittajan eri sertifioiduilta CNVC-kouluttajilta saamiin oppeihin sekä omiin pohdintoihin ja kokemuksiin. Rosenbergin pääteos on julkaistu Suomeksi: Marshall B. Rosenberg (2016): Rakentava ja myötäelävä vuorovaikutus. Helsinki: Viisas Elämä.

Sarjan toinen ja kolmas osa käsittelevät empatiataitojen kehittämistä kahdesta eri näkökulmasta.