5/2018: Erityisherkkyys – riesa vai voimavara

Erityisherkkyydestä on tullut viime vuosina suoranainen muoti-ilmiö. Se ei ole mikään uusi asia, vaan poikkeuksellisen herkkiä ihmisiä on ollut olemassa aina.

13.11.2018 / Suvi Bowellan

Itse asiassa tutkijat ovat havainneet, että tämä synnynnäinen piirre löytyy myös eläinkunnasta. Miten herkkyyden voi kääntää voimavaraksi?

Nykytiedon mukaan noin 15–20 prosenttia kaikista ihmisistä on erityisherkkiä. Kyse ei ole häiriöstä tai sairaudesta, vaan täysin luonnollisesta taipumuksesta. Erityisherkkyys on synnynnäinen taipumus reagoida herkemmin aistiärsykkeisiin ja poimia tavanomaista enemmän informaatiota ympäristöstä. Ulkoisten ärsykkeiden lisäksi erityisherkkä ihminen on korostuneen tietoinen sisäisistä ärsykkeistä, kuten nälästä, janosta, kivusta tai muusta epämukavuudesta kehossa.

Ominaisuus näyttäytyy arkisissa tilanteissa esimerkiksi säännöllisenä tarpeena vetäytyä hiljaisuuteen, taipumuksena väsyä ihmisjoukoissa, toisten ihmisten tunteiden tarttumisena, herkkyytenä kivulle, taipumuksena häiriintyä voimakkaastikin äänistä, valoista, hajuista tai vaikkapa epämukavista vaatteista. Se tuo mukanaan myös kyvyn eläytyä voimakkaasti vaikkapa kirjan tapahtumiin, taide-elämykseen tai toisen ihmisen kokemuksiin.

Tunnistaminen on tärkeää

Moni herkkä ymmärtää toki olevansa herkkä, muttei välttämättä ole oivaltanut sitä, että piirre on aivan normaali, eikä itsessä ole mitään vikaa. Suosittelen tekemään psykologi Elaine Aronin testin sivuilla hsperson.com (englanninkielinen) tai Ilse Sandin testin, joka löytyy esimerkiksi HSP Suomen erityisherkät ry:n sivujen kautta. Aiheesta on kirjoitettu paljon hyviä artikkeleita ja kirjoja, joita lukemalla voi myös tunnistaa itsensä.

Herkkyyttä voidaan kartoittaa muun muassa seuraavanlaisilla kysymyksillä:

• Väsytkö, kun joudut oleskelemaan ihmisjoukoissa?
• Onko sinulla tarve vetäytyä säännöllisesti täydelliseen hiljaisuuteen?
• Vaikuttavatko toisten ihmisten tunteet sinuun selvästi?
• Onko kipukynnyksesi matala?
• Eläydytkö voimakkaasti elokuviin, musiikkiin, taiteeseen?

Erityisherkkiä on monenlaisia. Osa on todella herkkiä ja osa sietää enemmän kuormitusta. Eroja on esimerkiksi siinä, miten herkästi toisten ihmisten tunnetilat vaikuttavat. Joidenkin empaattisuus on niin voimakasta, että he todella väsyvät toisten ihmisten tunteista. Saattaa jopa olla vaikeuksia erottaa omat tunteet toisten tunteista. Osa on introverttejä ja osa ulospäin suuntautuneempia. Osa herkistä nauttii mahdollisimman tasaisesta arjesta ja osa on elämyshakuisia. Samaa heissä kaikissa on taipumus reagoida intensiivisesti aistiärsykkeisiin.

Liika kuormitus pois

Vastaanotoilleni tulee säännöllisesti eritysherkkiä ihmisiä, jotka ovat väsyneet työelämän vaatimuksista. Moni on suorittanut tehtävänsä tunnollisesti, pitänyt koko ikänsä huolta muista ihmisistä ja unohtanut huolehtia riittävästi omista tarpeistaan. Pahimmillaan se tie johtaa täydelliseen uupumukseen ja eristäytymiseen.

Eräs erityisherkkä asiakkaani oli kokenut useamman loppuunpalamisen työelämässä ja oli masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä. Toinen oli saanut työterveyshuollossa masennuslääkkeet kouraansa sen tähden, että oli väsynyt avokonttorin hälinässä, eikä esimies sallinut hänen kuunnella kuulokkeiden kautta rauhoittavaa musiikkia.

Monesti hankalat ja ylikuormittavat tilanteet ja olosuhteet olisivat korjattavissa varsin yksinkertaisilla asioilla, kuten siten, että herkällä ihmisellä olisi mahdollisuus vetäytyä päivän aikana hetkeksi hiljaisuuteen ja rytmittää arkeansa niin, että hänelle jää riittävästi aikaa palautumiselle. Ominaisuuden ymmärtämättömyys aiheuttaa turhia väärinkäsityksiä erityisherkän lähipiirissä ja aiheetonta riittämättömyyden tunnetta herkässä itsessään.

Herkkyys on vahvuutta

Herkkyydessä on valtavan paljon hyvää. Herkät ihmiset osaavat ottaa toisten tunteet ja tarpeet huomioon, luoda kauniita ja harmonisia tiloja ja koskettavaa taidetta, nähdä kokonaisuuksia ja samalla huomata sellaisiakin yksityiskohtia, jotka muilta menevät ohi. Näin he osaavat ennakoida mahdolliset ongelmat. Luovuutensa avulla he usein keksivät uudenlaisia ratkaisuja pulmiin. Herkät tyypillisesti myös toimivat työyhteisössä hyvän yhteishengen ylläpitäjinä. Herkät ihmiset ovat empaattisia, luovia, intuitiivisia, tarkkoja ja luotettavia.

Länsimainen kulttuuri ei perinteisesti arvosta herkkyyttä. Meillä suomalaisilla on edelleen taakkana sotien jälkeensä jättämä perimä: taipumus torjua hankalat tunteet ja keskittyä suorittamiseen ja pärjäämiseen. Se ei jätä paljon tilaa herkkyydelle ja tunteellisuudelle. Omien kokemusteni valossa vaikuttaa siltä, että me vasta opettelemme elämään kaikkien tunteittemme kanssa. On monesti helpompaa piilottaa todelliset tunteensa ja tarpeensa kuin ottaa naurunalaiseksi joutumisen riski.

Länsimaisessa kulttuurissa, missä arvostetaan suorittamista ja materialistisia arvoja, herkkyys usein virheellisesti tulkitaan heikkoudeksi, sillä herkkä ihminen ei kykene samanlaiseen puurtamiseen.

Olisi hienoa, jos muistaisimme, että viisaat päätökset ja fiksu toiminta syntyvät helpoiten rauhan tilasta käsin ja siihen pääseminen vaatii pysähtymistä. Tämä on eritoten herkille tärkeää.

Herkkyys kääntyy voimavaraksi, kun ihminen löytää omat vahvuutensa, pääsee käyttämään niitä, tekee ympäristöstään sellaisen, että se ei jatkuvasti ylikuormita, panostaa hyviin ihmissuhteisiin sekä pitää itsestään ja omista rajoistaan huolta. Erityisherkkä saa valtavasti iloa syvällisistä keskusteluista, taide-elämyksistä, luonnosta, hellästä kosketuksesta, makunautinnoista, musiikista, ja vaikkapa ihanista mielikuvitusta kutkuttavista ja kaikki aistit herättävistä kirjoista. Erityisherkät ovat esimerkiksi äärimmäisen taitavia lukemaan ihmisiä ja tulkitsemaan tilanteita. He osaavat myös sovittaa oman rytminsä ja kommunikointityylinsä niin, että vuorovaikutustilanteesta tulee antoisa. Herkkyys ei ole heikkoutta. Herkkäkin ihminen voi olla henkisesti suunnattoman vahva ja peräänantamaton. `

Kirjoittajalta ilmestyi tänä syksynä kirja ”Ihana herkkyys – Rikasta elämää kaikilla aisteilla” (Otava). Siinä Suvi Bowellan käsittelee herkkyyden teemaa tarkemmin ja antaa vinkkejä itsestä huolehtimiseen.

Herkän ihmisen muistilist

Herkkyydestä ei pääse eroon sen enempää kuin tiikeri pääsee raidoistaan. Ominaisuuden kanssa voi elää rikasta elämää. Avainasemassa on riittävä lepo – että muistaa tehdä sellaisia asioita, jotka tasaavat kuormitusta ja välillä olla tekemättä yhtään mitään. Herkän ihmisen tasapainoisen olon peruselementit ovat:

Ympäristö

Sillä, millaisessa ympäristössä vietämme päivämme, on valtava merkitys. Herkkää hellivät visuaalinen kauneus, harmonisuus, miellyttävä akustiikka ja muu äänimaiseman rauhallisuus, luonnonmateriaalit ja hyvät tuoksut. Täydellisiä olosuhteita ei aina ole, mutta ainakin oman kotinsa visuaaliseen ilmeeseen voi vaikuttaa ja aina voi pyrkiä viettämään aikaa sellaisissa paikoissa, joissa aistit lepäävät.

Ihmissuhteet

Monille herkille hyvät ja läheiset ihmissuhteet ovat elämän suola. Herkkä rakastaa aitoja kohtaamisia ja syväluotaavia keskusteluja. Yksikin läheinen ystävä, joka hyväksyy sinut omana itsenäsi, on valtava voimavara.

Liikunta

Parasta liikuntaa stressin purkamiseen on sellainen, joka on riittävän lempeää ja palauttavaa. Repivä maksimisuoritukseen tähtäävä treeni vain lisää elimistön kuormitusta. Moni tekee sen virheen, että pyrkii purkamaan stressiään hurjalla määrällä liikuntaa. Se voi viedä ojasta allikkoon. Muista lempeys ja kehon kuuntelu.

Lepo

Työn tauottaminen, oma hetki hiljaisuudessa, päivänokoset tai pieni meditaatiohetki auttavat tasaamaan päivän aikana kertyvää kuormitusta. Unesta ei kannata missään nimessä tinkiä. Itselleni uni on pyhä asia, jonka häiriintyessä muutun todella nopeasti ärtyisäksi. Joskus päiväunet ovat paras lahja, minkä itselleen voi antaa, kun jokin asia kuormittaa. Levännyt mieli on tyynempi mieli. 

Luonto

Kaupungistuminen vain kiihtyy tulevaisuudessa ja moni meistä viettää päivänsä betoniviidakossa. Luonto on ilmainen terapeutti, joka ottaa meidät aina avosylin vastaan vaikka olisimme millä tuulella. Yksi opettajistani, shamaani Åsa Kullberg on todennut, että jo viisi minuuttia luonnossa palauttaa ihmisen luonnolliseen elämän rytmiin. Mene siis ulos avojaloin aina kuin mahdollista, halaa puuta, istu sammalmättäällä tai tuijota horisonttiin. Stressihormonit alkavat haihtua, mieliala kohentua ja verenpaine laskea.

Ravinto

Herkät ovat monesti hyvin herkkiä myös nälälle ja verensokerin ailahteluille. Liiallinen kofeiini saa elimistön kierroksille ja kovin hiilihydraatti- ja sokeripitoinen ruoka ei tunnu hyvältä. Ruokavalio, jossa on paljon kasviksia, sopivasti proteiinia ja niukasti nopeita hiilihydraatteja (jotka sisältävät sokereita tai tärkkelystä, mutteivät kuituja), pitää nälän poissa ja verensokerin tasaisena. Kannattaa myös muistaa syödä säännöllisin väliajoin. Silloin ei tule sorruttua äkkinälän aikaansaamiin mielitekoihin.

Sielunravinto

Kaikki kaunis, mikä ruokkii sielua, on monelle erityisherkälle tärkeä hyvinvoinnin lähde. Kuvataide, musiikki, kirjallisuus, tanssi, teatteri – joko yleisöstä käsin nautittuna tai itse luotuna – antavat upeita elämyksiä ja elävöittävät koko ihmistä.