4/2015: Anne Karilahti: Henkinen johtajuus

Henkinen johtajuus on päivän sana, huomasimmepa sitä tai emme. Ihmiset eivät enää sokeasti usko auktoriteetteihin, vaan kyseenalaistavat heidät tarvittaessa.Vanhan ajan johtajuuden kausi alkaa olla ohi. On aika tehdä tilaa uuden ajan johtajuudelle.Mitä henkinen johtajuus sitten on? Se on sielukasta palvelemista yhteiskunnan parhaaksi.

1.10.2015 / Anne Karilahti

Sielukas johtaja tuntee itsensä

On vaikea johtaa ihmistä, jota ei tunne. Hyvä johtaja osaa johtaa ensisijaisesti itseään, siksi oma itsetuntemus on tärkeää.

Itsetuntemus ei sisällä pelkästään niitä taitoja, joita löytyy arvosteltuna todistuksesta tai kunnianhimoisesta cv:stä. Se tarkoittaa ennen kaikkea sitä, millainen sinä olet ihmisenä, miten sinä toimit ja mikä on sinulle tärkeää. Itsetuntemus ei sisällä pelkkiä vahvuuksia, kuten hyvä itseluottamus tai mainiot vuorovaikutustaidot. Se sisältää myös heikkoudet, joita voi olla vaikka haluttomuus ratkoa ongelmia tai tapa katsoa asioita liian lyhytnäköisesti. Hyvä johtaja uskaltaa kohdata rehellisesti itsensä.

Ihmiset ovat erilaisia, samoin johtajatkin. Tästä syystä myös johtamistapoja on erilaisia. Jotkut ovat synnynnäisiä johtajia, joidenkin pitää taas opiskella johtajuutta enemmän. Samalla tavalla on myös henkisen johtajuuden laita. Jotkut osaavat sen luonnostaan, joidenkin taas pitää opetella sitä. Olennaista henkisessä johtajuudessa on se, että siihen liittyy henkilökohtaista kasvua ihmisenä.

Henkinen johtajuus on ennen kaikkea palvelutehtävä. Se on johtajuutta, jossa palvellaan yritystä, työntekijöitä, asiakkaita sekä yhteiskuntaa. Se ei ole sitä, että yrityksen ensisijainen tavoite on tehdä rahaa, tuottaa voittoa ja palkita johtajia. Edellä mainitut asiat ovat toki olennaisia menestyksekkään ja terveen liiketoiminnan luomisessa, mutta henkisessä johtajuudessa ei kyse pelkästään näistä asioista.

Hyvä johtaja tunnistaa oman missionsa. Hän osaa vastata kysymyksiin; kuka olen, miksi olen ja miten minä voin tehdä tästä maailmasta paremman paikan? Hän osaa tunnistaa, kun hänen egonsa puhuu ja sanoo; ´Mitä minä saan tästä?` Hän ei lähde egonsa matkaan, vaan kysyy itseltään; ´Miten voin palvella tänään ja sitä kautta auttaa muita luomaan menestystä?`

Henkinen johtaja ottaa tiiminsä mukaan luomaan yrityksen menestystarinaa. Yhdessä luotu tavoite innostaa, motivoi ja auttaa työntekijöitä hyödyntämään vahvuuksiaan. Samoin luodaan myös strategia – toimintasuunnitelma tavoitteiden saavuttamiseksi. Tiimillä itsellään on käytännön kokemusta, jota ei kannata ohittaa. Heidän tietotaidoistaan löytyy keinoja, joita kannattaa hyödyntää. Henkinen johtaja antaa vapautta ja vastuuta. Hän tietää, että vapaudessa ihminen kasvaa suuremmaksi ja viisaammaksi. Se on keino, jonka avulla hyvä johtaja tekee itsestään `tarpeettoman`. Hän uskoo siihen, että viisas ihminen osaa johtaa itseään.

Johtaminen missiosta käsin

Henkinen johtaja toimii missiostaan käsin. Hänelle on selvää, että hän on tekemässä maailmasta parempaa paikkaan omalla olemuksellaan ja omalla työllään. Itse johtajuus voi olla missio; tavoitteena voi olla luoda työpaikkoja ja auttaa ihmisiä toteuttamaan omaa itseään.

Jokaiselle johtajalla on oma missio. On eri asia tunnistaako sen vai ei. Missio ei ole niitä asioita, joita ensisijaisesti kaupallisella alalla opetetaan. Se voi olla kauniina lauseina yrityksen nettisivuilla, mutta käytännössä se unohtuu.

Yrityksellä voi olla kaunis tavoite auttaa asiakkaitaan onnistumaan omissa tavoitteessa. Yrityksen luvut voivat kuitenkin ohjata tekemään toisin. Kun kassassa on vajetta, rahaa aletaan tehdä hinnalla millä hyvänsä. Silloin mennään myynti edellä ja mietitään, miten saadaan rahaa helpoiten kasaan. Silloin unohtuu taas se, mitä ollaan tekemässä ja miksi.

Henkinen johtaja tekee päätökset missiosta käsin. Hänellä on kirkkaana mielessä se, että miten yritys on auttamassa asiakkaita ja sen myötä yhteiskuntaa; onko yritys luomassa parempia vanhustenhoitopalveluita, luomassa terveempää yhteiskuntaa, rakentamassa kestäviä teitä, kehittämässä ekoystävällisempiä taloja tai jotain muuta.

Hyvästä missiosta käsin töiden johtaminen on helpompaa. Niin johtaja kuin työntekijäkin voi kysyä aamulla itseltään; ”Miten minä voin luoda yhteiskunnasta paremman paikan omalla työlläni?” Vastaus ei ole pelkästään se, että teen työni niin hyvin kuin osaan. Se voi johtaa pelkästään suorittamisen kehittämiseen, jota mitataan tuloksella.

Henkisessä johtajuudessa on kyse siitä, että nähdään asiat kokonaisvaltaisemmin. Hyvässä yrityksessä tavoitteet on kirkkaat, jokainen tuntee oman vastuunsa ja keskinäisen kilpailun sijaan luodaan me-henkeä. Henkisesti terve ihminen ei kampita muita, hän auttaa kaveria kasvamaan.

Kilpailu on mielenkiintoinen sana, joka ohjaa usein yrityksen toimintoja. Käyttääkö sielu sanaa kilpailu? Ei. Sielukas johtaja uskoo, että jokaisella on tässä maailmassa paikkansa. Keskittymällä omaan parhaaseen osaamiseen voi luoda menestystä ja asiakkaita riittää.

Hyvä johtaja johtaa ihmistä

Henkinen johtaja rakentaa tiimin, johon hän luottaa. Hän tuntee työntekijöidensä vahvuudet sekä heikkoudet ja johtaa heitä ihmisinä. Sielukas johtaja ei rakenna armeijaa, jossa kaikki marssii samaan tahtiin. Hän luo orkesterin, jossa jokaisen vahvuuksista rakentuu oma kaunis instrumenttinsa.

Henkinen johtaja osaa kertoa yrityksen tavoitteen selkeästi ja innostavasti. Hänen johtamistapansa ei kuitenkaan ole määräilevä, vaan valmentava. Hän osaa esittää hyviä kysymyksiä, joiden pohjalta jokainen pääsee hyödyntämään omia vahvuuksiaan.

Valmentavan johtajan kysymyspankkiin kuuluu mm. seuraavanlaisia kysymyksiä: Mikä auttaa sinua saavuttamaan tavoitteesi? Miten sinä tämän tekisit? Mitkä ovat vahvuutesi tässä tehtävässä? Mihin kaipaat tukea ja millaista tukea? Missä sinä näet itsesi viiden vuoden kuluttua? Miten voin auttaa sinua?

Henkinen johtaja luo hyvän, turvallisen ja motivoivan ilmapiirin. Hän kuuntelee jokaista, mutta ottaa vastuun päätöksistä. Mukavan ilmapiirin luomisessa hän hyödyntää positiivista palautetta ja huolehtii, että vähintään 80 % ajasta keskitytään vahvuuksiin, onnistumisiin ja innostavan tavoitteen ylläpitämiseen mielessä.

Hyvä johtaja on rohkea. Hänkin pelkää, mutta toimii pelosta huolimatta. Rehti johtaja käsittelee ikävät ja haasteelliset tilanteet mahdollisimman nopeasti. Hän ei jää odottamaan, että asiat unohtuvat tai ne korjaantuvat itsestään.

Arvostettu johtaja ei anna palautetta ikävällä tavalla; ”Taas sinä olet tehnyt väärin!” Hän tekee sen rakentavasti: ”Haluaisin keskustella kanssasi viimeviikkoisesta projektista, miten se meni omasta mielestäsi?”Hän luottaa siihen, että työntekijä itsekin tietää, mikä meni pieleen. Johtaja jatkaa keskustelua eteenpäin vievillä kysymyksillä; ”Jos tekisit sen nyt uudestaan, miten toimisit?” ”Millaista apua sinä kaipaat minulta tähän tilanteeseen.”

Yhtä hyvin tiimiään kunnioittava johtaja voi antaa palautetta suoraankin: ”Hienoa, että sait asiakkaan kanssa sovittua palaverin viime viikolla. Ensi kerralla kannattaa tarkistaa asiakkaan taustatiedot etukäteen, niin säästämme kaikkien arvokasta aikaa.” Henkinen johtaja ei sano: ”Sinä et ollut tehnyt taustatyötäsi kunnolla.” Hän on armollinen ja auttaa kasvamaan ihmistä oikeaan suuntaan.

Hyvä johtajuus on hyvinvoinnin luomista

Henkinen johtaja näkee työntekijänsä ihmisenä. Hän ymmärtää, että ihminen on kokonaisuuksien summa, ei pelkästään työn suorittaja. Hyvä johtaja tuntee tiiminsä jäsenet, tunnistaa heidän intohimonsa ja hyödyntää niitä.

Viisas johtaja näkee myös ympärillään olevien pelot, mutta ei lähde hyödyntämään niitä. Hän ei käytä hyväksi muiden riittämättömyyden tunteita, epävarmuutta ja hyväksytyksi tulemisen tarpeita. Hyvä johtaja tunnistaa ympärillään olevien potentiaalin ja hyödyntää sitä.

Henkinen johtaja uskoo myös siihen, että hyvinvoiva ihminen tuottaa parhaiten menestystä. Hän oivaltaa myös sen, että jos ihminen voi hyvin niin työssä kuin vapaa-ajallakin, se on kaikkien parhaaksi.

Kokonaisvaltaista hyvinvointia voi synnyttää siten, että auttaa ihmistä ottamaan vastuun itsestään, kehittää hänen itsensä johtamisen taitoja ja ohjaa häntä toteuttamaan työssä omaa itseään.

Kokonaisvaltainen hyvinvointi on monien asioiden summa ja hyvin johdetussa työpaikassa sekin on otettu huomioon. Tällöin työntekijöillä on mahdollisuus toteuttaa ja kehittää itseään, sosiaaliset suhteet ja vuorovaikutustaidot toimivat, ihmisten tunteita huomioidaan ja myös fyysiseen hyvinvointiin panostetaan.

Johtajuus on palkitsemista

Hyvä johtaja tietää, että paras tulos syntyy palkitsemalla kaikkia yhdessä. Yksittäisen ihmisen huomioiminen on toki oikeudenmukaista, mutta se tuo myös mukanaan keskinäistä kilpailua ja muiden kampittamista. Paras työilmapiiri syntyy, kun palkitaan sekä yksittäisestä suorituksesta että yhteisestä onnistumisesta. Tällöin syntyy me-henki, jossa puhalletaan yhteen hiileen ja autetaan myös kaveria onnistumaan.

Palkitseminen ei aina tarkoita, että annetaan rahaa palkkioksi onnistumisista. Palkita voi myös erilaisilla eduilla, vapaa-ajalla tai myöntämällä tukea henkilökohtaiseen koulutukseen.

Viisas johtaja ymmärtää myös ihmisten erilaisuuden. Se, mikä motivoi toista, ei merkitse välttämättä toiselle niin paljoa. Joku voi kaivata enemmän tunnustusta kun toinen, joka voi olla kiitollisempi taloudellisista eduista.

Intuitio johtamisen tukena

Viisas johtaja hyödyntää myös intuitiotaan. Hän ei jätä päätöksiään pelkän järjen varaan.

Intuitio kehittyy usein ajan kanssa, mutta sitä voi myös opetella. Intuitio puhuu tuntemusten kautta. Siksi sitä on tärkeää kuunnella.

Intuitiota voi hyödyntää oikeanlaisten ihmisten palkkaamisessa, mutta myös tehtäessä päätöksiä myynnin, markkinoinnin tai vaikkapa tuotteistuksen suhteen.

Tehtäessä päätöksiä on hyvä kuunnella itseään ja sitä, miltä päätös tuntuu. Tuntuuko se hyvältä, epämukavalta tai joltain muulta.

Haasteena intuition käytössä on se, että aluksi ei aina osaa erottaa intuitiota omista tunteistaan. Siihenkin auttaa kokemus. Olennaista on kuulostella omaa itseä aina päätöksiä tehtäessä. Tuntemukset voi kirjata vaikka ylös. Näin on jälkeenpäin helpompi osata arvioida, milloin on osannut hyödyntää intuitiotaan oikein.

Monet johtajat sanovat palkattuaan epäsopivan työntekijän: ”Hän vaikutti papereissa erinomaiselta, mutta jokin sisälläni varoitti hänestä. Minun olisi pitänyt luottaa itseeni.”

Intuitiota kannattaa ehdottomasti treenata, olipa sitten johtaja tai ei. Tämän tyyppisiä kysymyksiä kannattaa kysyä päivittäin useita, jolloin intuitio kehittyy. Kun tämän tyyppisiä harjoituksia tekee tarpeeksi kauan, vastaukset tulevat nopeasti ja selkeästi. Intuitiolta voi kysyä ohjeita hyvinvointiin, vinkkejä sopiviin kirjoihin tai vaikkapa sitä, mitä tänään kannattaa syödä.

Maailman menestyneimmät ihmiset luottavat intuitionsa voimaan. Olipa tehtävämme maailmassa sitten mikä tahansa, intuition voi ottaa mukaan eteenpäin vieväksi voimaksi. Sen avulla jokainen meistä voi helpottaa omaa elämäänsä, mutta tehdä myös maailmasta paremman paikan.