1/2017: Henkisyys on osattava yhdistää arjessa elämiseen

Tietoisuus henkimaailmasta tuo Jutan elämään turvallisuutta, mutta hän muistuttaa, että henkisyys on osattava yhdistää arjessa elämiseen.

12.4.2017 / Kirsi Lambert

Jutta Gustafsberg tunnetaan hyvinvointiyrittäjänä, personal trainerina, fitness-urheilijana sekä yritysvalmentajana ja luennoitsijana. Hän on FitFarm-liikunta- ja valmennuskonseptia pyörittävän Xemax-yrityksen perustaja ja omistaja. Gustafsberg on esiintynyt myös lukuisissa tv-ohjelmissa ja julkaissut kaksi kirjaa.
Nyt Jutta on tehnyt yhdessä voimavarakouluttaja ja meedio Harriet Piekkolan kanssa kirjan ”Mielen päällä – Työkaluja henkiselle polulle”. Miten hänen henkinen polkunsa on sitten saanut alkunsa ja mitä henkisyys merkitsee Jutalle?

Henkisen tien avautuminen

Jutta kertoo tiedostaneensa henkimaailman läsnäolon jo teini-iästään lähtien, mutta tuolloin elämää hallitsivat vielä muut asiat.
– Leskeytymiseni vain 30-vuoden iässä vuonna 2004 aiheutti selkeän muutoksen. Suruni keskellä halusin jotenkin tietää, onko Petterillä kaikki hyvin siellä jossakin. Eräs tuttavani suositteli minulle Harrietia ja tapasin hänet melko pian, vain parin kolmen viikon päästä Petterin poismenosta, Jutta muistelee hiljaa.
– Muistan, kun näin Harrietin ensi kertaa. Tuntui, että hän on maanpäällinen enkeli. Kohtaaminen oli rauhoittava ja siinä vallitsi ihana energia. Petteri tuli kertomaan terveisiään, mikä oli todella lohdullista. Sen jälkeen minulla oli sellainen olo, että olisin halunnut jatkuvasti saada uudelleen yhteyden, mutta Harriet suhtautui hienosti – hän sanoi, että Petterillekin on annettava aikaa sopeutua, että hänellä on oma tehtävänsä henkimaailmassa, enkä saisi joutua riippuvuussuhteeseen yhteydestä. Joka tapauksessa minulla on tieto siitä, että saan yhteyden tarvittaessa, kertoo Jutta.
Miten hän sitten rohkaistui kertomaan avoimesti henkisyydestään?
– Tällä hetkellä maailmassa on niin paljon pahaa ja ihmiset voivat huonosti. Jotenkin tunnen, että jos voin yhdenkin ihmisen oloa helpottaa, on minun se tehtävä. Jo viiden vuoden ajan olen siirtynyt fyysisen kehon valmennuksesta enemmän henkiselle puolelle. En toki voi mennä pitämään yritysluentoa niin, että alan puhua heti henkimaailman yhteyksistä, mutta opetan jo siellä läsnäolon taitoa ja hiljentymistä – kaikkea sitä, mikä vaikuttaa ihmisen mieleen.
Monesti Jutta teettää hengitykseen perustuvia meditaatioharjoituksia ja puhuu ihmisen omasta vapaasta tahdosta vaikuttaa omaan elämäänsä. Kun kuulija alkaa työskennellä oman mielensä kanssa, uskaltaa hän ehkä pysähtyä pohtimaan myös sitä, miksi täällä maan päällä on ja mikä on oman elämän tarkoitus.
Alussa Jutta alkoi puhua ajatuksistaan lähipiirilleen ja työkavereilleen. Hän kertoo oman egonsa aluksi vastustaneen henkisyytensä julkiseksi tuomista, sillä Jutta mielletään vahvasti fyysisen kehon valmentajaksi.
– Loppujen lopuksi kyse on hyvinvoinnista. Kun sen oivalsin, halusin edetä asiassa. Ensimmäisen kirjani ”Jutan voimakirjan” lopussa on pieni osuus henkisyydestä. Kokeilin ikään kuin kepillä jäätä ja kirjan saatua tosi hyvän vastaanoton heräsi ajatus uudenlaisesta teoksesta, jossa olisi mukana henkisellä polulla jo hyvin pitkällä oleva ihminen. Harriet oli aivan ykkösvaihtoehto, Jutta muistelee.

Opaskirja henkiselle polulle

Jutan ottaessa yhteyttä Harrietiin tämä kertoi, että on itsekin kirjan tekemistä jo vuosia miettinyt, mutta oikeata ajankohtaa ei ole ollut. Nyt naiset marssivat yhteistuumin palaveriin WSOYlle.
– Siellä kysyttiin olenko nyt aivan varma, mitä olen tekemässä ja että ymmärränkö, että asia saattaa jollakin tavalla vaikuttaa perustyöhöni. Vastasin, että kyllä – aika on kypsä tälle asialle, Jutta naurahtaa.
Näin sai alkunsa ”Mielen päällä – Työkaluja henkiselle polulle” –kirja, joka ilmestyy helmikuussa. Mitä se sitten pitää sisällään? Sisältöä mietittiin yhdessä kustannusyhtiön jo aiemmin tutuksi tulleen toimittajan kanssa ja kokonaisuus syntyi luontevasti.
Kirjassa käsitellään muun muassa henkisyyttä ja sen voimaa, kiitollisuutta ja sen merkitystä, hiljentymistä, herkkyyttä ja henkistä kasvua sekä henkisyyttä arjessa. Siinä puhutaan myös kehosta, ihmissuhteista ja rakkaudesta sekä menetyksestä, surusta ja kuolemasta.
– Kirjasta tuli aivan mahtava! Minä kerron ensin arkisen, maanläheisen tavan esimerkiksi siitä, miten henkisellä polulla kannattaa lähteä etenemään, myönteisen ajattelun voimasta ja intuition käyttämisestä, kun taas Harrietin osuus antaa tietoa syvällisemmällä tavalla. Käsittelemme samoja asioita, mutta vähän eri näkökulmista. Itse peilaan asioita paljon omaan elämääni. Yhteistyö toimii tosi hyvin, Jutta kiittää.
Lukijan on helppo samaistua Jutan kertomaan, sillä hän on nähnyt paljon elämää ja kokenut varsin runsaasti vastoinkäymisiä, mutta silti säilyttänyt positiivisen elämänasenteen ja monellakin mittarilla mitattuna saavuttanut myös menestystä.
– Ehkä henkistä polkuaan aloittavan kynnys ottaa kirja käteensä ja kuunnella minua on matalampi, kun en ole kuitenkaan mikään ”hörhö”. Tämä on itselleni ainutlaatuinen kokemus ja mahdollisuus ja henkimaailmasta on kerrottu, että yksi tärkeistä tehtävistäni on olla tavallaan opettaja muille. Vielä se tuntuu hieman hassulta, kun itsekin olen vasta oppityttö, Jutta hymyilee.

Avoimuuden vastaanotto

Lähipiiri vastaanotti Jutan avautumisen henkisistä asioista upeasti.
– He näkivät, että sisälläni oleva vahva positiivisuuden ja energisyyden valo tarttuu helposti muihinkin, joten asiassa on oltava perää, koska voin itse niin hyvin. Koskaan en lähde asioita tuputtamaan, mutta sillä, mitä itse ajattelet ja millaista todellisuutta lähdet luomaan, on valtava merkitys.
Jutta aistii itse herkästi muiden ihmisten energioita. Jos läheisen elämä on kaoottisessa tilassa, pyytää hän tälle rauhaa ja seesteisyyttä ja istahtaa vaikkapa teekupin ääreen keskustelemaan.
– Usein, vaikka keskustelu rauhoittaisikin, jatkuu kaaos edelleen. Olen tiedostanut sen, että jokainen kulkee omaa, tietyltä osin ennalta määrättyä polkuaan ja itse voin antaa vain sen pienen avun, johon kykenen, mutta jokainen joutuu kuitenkin omat kivikkonsa koluamaan.
Jutan oma elämä on osoitus siitä, että rankoistakin kokemuksista huolimatta voi olla iloinen ja onnellinen ja kokea kiitollisuutta.
– Eihän silloin kukaan voi kyseenalaistaa elämäntapaani ja valintaani kulkea henkistä polkua ja väittää sitä vääräksi. On muistettava, että henkinenkään ihminen ei voi välttyä sielunsuunnitelmaansa kuuluvilta isoiltakaan vastoinkäymisiltä. Niitä vain tulee, mutta kyse on siitä, miten pystyt ne ongelmatilanteet ratkomaan ja vaikeissa tilanteissa toimimaan. Kuka vain voi olla iloinen silloin, kun kaikki on hyvin, mutta ihmisen vahvuus punnitaan niissä tilanteissa, kun elämässä kohdataan haasteita.
Jutalla on pari hyvää ystävää, jotka jakavat saman syvän henkisyyden. Heidän kanssaan käydyt keskustelut ovat palkitsevia ja ajatuksia herättäviä.
– On valtava rikkaus, että voin jakaa nämä asiat. Ystävieni suhtautuminen eri elämäntilanteisiini on mieletöntä. Jos minulle tapahtuu jotain hyvää, he riemuitsevat kanssani ja jos kohtaan vastoinkäymisiä, he kuuntelevat ja neuvovat tuomitsematta ja pakottamatta, Jutta kiittää.

Henkisyys on osa arkea

Kun kysyn Jutalta, mitä henkisyys oikeastaan hänelle merkitsee, on hän tovin hiljaa. Suurta lämpöä äänessään hän kuvailee sen olevan äärettömän turvallista, lohdullista ja mahtavaa.
– Kuolemanpelkoa minulla ei enää ole. Elämässä on rakkautta ja pelkoa ja voit itse valita, kumman luoksesi otat. Olen oppinut vahvasti olemaan aina valon ja rakkauden puolella, enkä elä pelossa. Elämä on ihanan turvallista, kun tietää, että kyllä minusta huolta pidetään.
Jutta ammentaa voimaa kiitollisuudesta. Vaikka Jutan elämässä on hänen omien sanojensa mukaan tapahtunut mielettömän paljon hienoja ja mullistavia asioita, löytää hän silti aivan samoin kiitollisuuden myös pienistä asioista.
– Ihminen, joka tulee vastaan ja hymyilee, on jo kiitollisuuden aihe. Koen, että se, että saamme täällä elää, on aivan uskomaton lahja. Jos kohtaan vastoinkäymisiä, alan miettiä asioita, joista olen kiitollinen ja joista tulee hyvä olo. Voit aina itse päättää, millaisen fiiliksen valitset. Et voi tuudittautua siihen, että olet surullinen tai masentunut ja pyytää henkimaailmaan nostamaan sinut pystyyn, vaan on oltava valmis tekemään itse töitä ja asialle konkreettisesti jotain, Jutta painottaa.
Aikanaan Jutalla oli kausia, jolloin hän saattoi harjoittaa jopa kolmen tunnin meditaatiosessioita, mutta nykyään on tärkeintä, että henkisyys on läsnä arjessa koko ajan.
– Toki vieläkin tulee tilanteita, että haluan mennä meditatiiviseen tilaan. Lähden muutaman kerran vuodessa tietoisesti retriitteihin vetäytymään arjesta, viimeksi olin joulukuussa Thaimaassa. Mutta en tarvitse enää tehobuustia, vaan muutaman päivän jakson kerrallaan. Muutoin henkisyys on läsnä perusarjessa ja pienissä hetkissä, tiskipöydän pyyhkiminenkin voi olla meditatiivista ja toki treenaaminen.
Silloin, kun Jutta tekee työtään, eli luennoi ja esiintyy ihmisille, hakeutuu hän ennen aloittamista lähes poikkeuksetta hetkeksi johonkin hiljaiseen tilaan.
– Monesti tarjolla ei ole kuin wc, mutta sekin riittää, vaikka hälinää olisikin ympärillä. Istun rauhassa, hengitän syvään ja pyydän, että henkimaailma olisi mukanani ja antaisi minun pitää sellaisen esityksen, joka välittäisi iloa ja energiaa. Usein koen, että yksin en olisi kyennyt yhtä hyvää esitystä pitämäänkään. Olen saanut valtavan lahjan voidessani jakaa hyvää oloa muille.

Etene omaa tahtiasi

Jutta luonnehtii itseään suorittajatyypiksi ja kertoo elämässään olleen ajanjaksoja, jolloin oli myös henkisyyden suhteen todella kunnianhimoinen.
– Haluaisin aina olla kaikessa heti täysillä mukana. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että henkinen polku ei ole sadan metrin pikajuoksu, vaan enemmänkin maraton. On edettävä rauhassa omin askelin.
Hän kertoo olleen valtavan rauhoittavaa, kun Harriet Piekkola aikanaan sanoi, että kaikki tapahtuu oikeaan aikaan, oikeassa paikassa ja oikealla tavalla. Henkisissä asioissa on turha väkisin edetä.
– Jos kauheasti haluan, että juuri nyt henkimaailman on tultava kertomaan asioita ja näyttäytymään, ei se ole oikea tapa. Enää minun ei tarvitse kyseenalaistaa henkimaailman läsnäoloa ja etsiä todisteita, sillä tiedän, että se on olemassa. Ja tulee olemaan, aina. Aiemmin epävarmempana pyysin konkreettisia merkkejä ja hain vahvistusta ja niin usein tapahtuikin, mutta enää en tarvitse sellaista.
Jutta on itsekin saanut viestejä henkimaailmasta ja omaa kanavointikykyjä varsinkin tilanteissa, joissa läsnä on paljon henkisiä ihmisiä ja vahva värähtely.
– Koen silti, että vielä ainakaan oma tehtäväni ei kuitenkaan ole välittää viestejä.
Henkisyyttä pidetään usein edelleen jollakin tapaa vaiettavana ja salattavana asiana. Jutta mielestä on hienoa, että kuitenkin moni julkisuuden henkilö on jo uskaltanut siitä puhua.
Katri Helena ja Vesa-Matti Loiri arvostettuina taiteilijoina ovat upeasti avanneet tietä tälle asialle. Moni muukin varmasti on henkinen, mutta silti haluaa viestiä ulospäin, että ei ole. En tiedä miksi näin on, mutta kannustaisin yhä useampia olemaan avoin. Onneksi maailma on muuttumassa, kaiken ei enää tarvitse olla käsin kosketeltavaa tai silmin nähtävää, vaan suuremman ymmärryksen aika lähestyy.

Ei negatiiviselle energialle

Jutta on kohdannut myös kateutta, joka on ennemminkin kohdistunut hänen menestykseensä ja materiaalisiin ja egollisiin asioihin kuin henkiseen puoleen.
– Monet eivät ymmärrä, että vastoinkäymisistä huolimatta voi olla positiivinen. Joku voi sanoa, että helppohan tuon on hymyillä, kun sillä on rahaa tai mahdollisuuksia toteuttaa itseään, mutta helposti en elämässäni mitään ole saanut, vaan elämässäni on ollut ihan riittämiin kivikoita ja karikoita.
Jutta korostaa, että ihmisen on opittava löytämään onnensa oman itsensä sisältä. Niin kauan, kuin sitä etsii jostakin muualta, ei ikinä voi olla onnellinen.
– Jos syytät pahasta olostasi huonoa aviopuolisoa, työnantajaa tai taloudellista tilannetta, lietsot vain koko ajan lisää negatiivisuutta elämääsi, hän painottaa.
Kohdatessaan ihmisen, jonka energia on negatiivista, koittaa Jutta aina kohdata tämän rakkaudella ja olla mahdollisimman ystävällinen.
– En väitä, että olisin niin valaistunut ihminen, etten koskaan menettäisi hermojani, mutta tiedostan sen, että asiaa ei ainakaan auta, jos ruokin sitä tilaa, joka tällä ihmisellä jo on. Negatiivisuuttakin on erilaista, joku on vain kiukkuinen hetkellisesti jostakin tietystä syystä ja sen saa nopeasti pois – vaikka halaamalla ja kertomalla, että kaikki kyllä järjestyy. Mutta jos ihmisen koko elämä on negatiivisuutta, jos hän on mennyt siihen niin syvälle, että ei näe mitään muuta, on tilanne aivan toinen, Jutta kuvailee.
– Jokaisen on päästävä pinnalle omin avuin, toki henkimaailmaa voi pyytää avuksi, mutta vastuu on itsellä.
Jutta kertoo olevansa hyvin tarkka siitä, millaisten ihmisten kanssa tekee työtä tai viettää vapaa-aikaansa. Tietoisesti negatiivisia ihmisiä hän ei elämäänsä halua.
– En halua energiasyöppöjä lähipiiriini. Olen ymmärtänyt, että elämä maan päällä on niin äärettömän lyhyt, ettei sitä kannata tuhlata olemalla tekemisissä negatiivisten ihmisten tai asioiden kanssa.
Tottakai Jutta on tukena ja rakkaudella auttamassa, jos joku lähipiirissä kohtaa surua tai vastoinkäymisiä, ei ole kyse siitä, että kaiken pitäisi olla pelkkää auringonpaistetta.
– Mutta sellaiseen, joka on hajottavaa, en halua osallistua. Tarkoitan tällä jatkuvaa valittamista ja negatiivisuutta, mustasukkaisuutta, omistushalua ja juoruilua.

Paratiisi metsän keskellä

Viime vuoden lopulla Jutta osti 34 hehtaaria maata Kurusta keskeltä metsää. Mikä sai hänet ryhtymään moiseen?
– Onhan se ehkä vähän hullua, sillä asiaan toki liittyy isoja taloudellisia riskejä ja haasteita, mutta minulla oli jo pitkään ollut unelma siitä, että olisi oma paikka, jossa järjestää hiljaisuuden retriittejä. Itse olen saanut mahdollisuuden matkustaa ympäri maailmaa ihanissa retriittipaikoissa, mutta Suomessa vielä vastaavaa ei ole. Sydämessäni oli niin vahva tunne siitä, että unelma täytyy toteuttaa, joten tartuin tilaisuuteen, kun löysin oikean paikan, hän kertoo.
Paikka onkin kuin paratiisi, siihen sisältyy myös järvi, jonka ympäri kiertää valmis luontopolku. Puissa on naavaa ja vesi on niin puhdasta, että sitä voi juoda.
– Totta kai minun on saatava paikka tuottavaksi, mutta raha ei ole se juttu. Haluan nähdä, miten ihmiset tulevat paikalle stressaantuneina, mutta lähtevät ilo ja rauha sisällään. He oppivat olemaan luonnon helmassa, oman itsensä kanssa, Jutta maalailee.
– Kuvittele, että jonkun yrityksen johtoryhmältä otetaan pois kännykät ja läppärit, ei ole musiikkilaitteita eikä televisiota. He pitävät ehkä ensin jonkin kokousosion, mutta siirtyvät sitten ihan toiseen maailmaan. Pidetään ehkä meditaatio ja vähän valmennuksia jostakin aiheesta, mutta tärkeintä on pysähtyminen ja sisäinen puhdistautuminen. On hienoa, että on paljon menestyneitä ihmisiä, jotka ovat henkisiä, mutta ehkä he eivät vielä tiedosta sitä tai eivät ainakaan tunnusta sitä.

Elämä ei ole itsestäänselvyys

Lehtemme lukijoille Jutta haluaa lähettää erityisterveiset.
– Eläkää täysillä. Älkää pitäkö mitään itsestäänselvyytenä. Emme oikeasti tiedä, milloin taipaleemme maan päällä katkeaa, se voi olla jo seuraava hengenveto. Sitku- ja mutku-elämä ei kannata, asioita ei kannata siirtää. Muistakaa, että pelossa ei pidä elää, sillä kuolemassa ei ole mitään pelottavaa eikä siinä, että vastoinkäymisiä tulee.
Jutta painottaa, että meidän on yritettävä valmentaa tietoisesti omaa ajatteluamme siihen suuntaan, että voimme elää hetkessä ja nauttia ihan pienistäkin asioista. Meidän pitää olla kiitollisia elämästä ja huolehtia omasta itsestämme.
– Usein käy niinkin, että pidemmälle henkisellä polullaan edenneet ihmiset saattavat unohtaa fyysisen kehonsa hyvinvoinnin. Meidät on kuitenkin näihin nahkoihin luotu ja on arvostettava sitä fyysistä kehoa, joka meille on annettu. Siitä kannattaa pitää mahdollisimman hyvää huolta. Muistakaa siis syödä terveellisesti, harrastaa liikuntaa ja levätä riittävästi – kehon hyvinvoinnin kokonaisuus syntyy näistä kolmesta elementistä, Jutta muistuttaa.
– Kun muistamme yhdistää henkisyyden ja tässä arjessa elämisen, tulee paketista loistava!