2/2018: Hypnoosi – ennen ja nyt

Kun puhutaan hypnoosista, tulee monelle mieleen show-hypnoosi, jossa hypnotisoitu päätyy tekemään hassuja juttuja yleisön edessä. Voisiko hypnoosista olla todellista hyötyä?

21.4.2018 / Serafiina Sainio

Nykyaikaisen kliinisen hypnoosin juuret ulottuvat jo muinaiseen Egyptiin, Antiikin Askelios-temppeleihin ja 1700-luvulle samettiviittojen ja lasiharmonikkojen värittämään mystiseen mesmerointiin. Nykyisin se tunnetaan kuitenkin tehokkaana hoitomuotona moneen yllättäväänkin vaivaan. Hypnoosi on tunnettu jossakin muodossaan kaikissa vanhoissa kulttuureissa. Tosin silloin saatettiin puhua parantavasta unesta.

Mystistä mesmerointia
Nykyihminen saattaa muistaa hypnoosin historiasta parhaiten Franz Mesmerin. Hän loi 1700-luvulla aivan oman tavan tehdä hypnoosia. Silloin sitä kutsuttiinkin hänen nimensä mukaisesti mesmeroinniksi.
Franz Mesmer rakasti teatraalisuutta. Hypnoosia tehdessään hän käytti viittaa ja soitti herkkää ja jännittävää musiikkia lasiharmonikalla. Näin hän loi mystisen vaikutelman hypnoosista – ja sitähän erikoisuuksia etsivä 1700-luvun rahvas rakasti.
Vasta 1800-luvulla lääkärit John Elliotson ja James Esdaille onnistuivat luomaan pohjan nykyiselle hypnoosille. Se oli heiltä ihailtava suoritus, sillä Mesmerin teatraaliset hypnoosinäytökset olivat aiheuttaneet niin paljon pelkoja ja ennakkoluuloja hypnoosia kohtaan, että lääkärit pelkäsivät tuolloin oman maineensa kärsivän hypnoosin harjoittamisesta.
Myös kirurgi ja tieteentekijä James Braid tutki hypnoosia tieteellisestä näkökulmasta. Hän karsi siitä kaikki teatraaliset elementit ja keskittyi hypnoosin ytimeen. Näin hän huomasi hypnoosin myönteiset vaikutukset. Hypnoosi saikin 1800-luvun lopussa jalansijan arvostettuna ja hyväksyttynä hoitomuotona.

Sigmund Freudin perintö
Harva tietää, että myös wieniläinen neurologi, tunnettu psykoanalyytikko Sigmund Freud opiskeli hypnoosia 1800-luvun Pariisissa. Hän opiskeli ja harjoitti hypnoosia ennen kaikkea parantaakseen potilaitaan. Samalla hän käytti hypnoosia tutkiakseen silloiseen diagnostiikkaan kuuluvaa surullisenkuuluisaa taudinkuvaa, ”hysteriaa”.
Hän huomasi, että hypnoosia käyttämällä hän sai ”hysteriasta” kärsivän potilaan rauhoittumaan. Tällöin Freud päätteli, että hysteriaksi kutsuttu tila olikin psykologisista syistä johtuva eikä fyysinen vaiva.
Freud työskenteli yhdessä tohtori Josef Breuerin kanssa. Yhdessä he huomasivat, että kun hypnoosilla hoidettiin varsinaista hysterian syytä, oireen sijasta, olivat potilaiden paranemistulokset suorastaan ilmiömäisiä.
Myöhemmin Freud hylkäsi hypnoosin ja alkoi tehdä tunnetuin seurauksin psykoanalyysia. Silti Freudin yhteistyö aikalaistensa kanssa Pariisissa jätti jälkeensä kiinnostavia tutkimustuloksia.

Nykypäivän tieteessä
Nykyään hypnoosia käytetään kautta maailman hoidollisiin tarkoituksiin sairaaloissa ja lääkäreiden ja terapeuttien vastaanotoilla. Esimerkiksi hypnoosikoulutuksen saaneet hammaslääkärit saattavat käyttää menetelmää pelkopotilailleen ja psykoterapeutit fobioiden hoitamiseen. Hypnoosilla voidaan hoitaa vaikka synnytyspelkoa.
Hypnoosista ja sen tehosta on nykypäivänä valtava määrä tieteellistä näyttöä ja tutkimuksia. Saamme kiittää nykyhetken tilanteesta myös yhdysvaltalaista psykiatria Milton H. Ericksonia, joka loi 1900–luvun puolivälissä vakiintuneen, lempeämmän tavan tehdä hypnoosia. Hän hoiti jokaista potilasta yksilönä niin, että jokainen hoito muokattiin kunkin ihmisen mukaan. Tällöin hoito on hypnotisoitavasta helpommin lähestyttävämpää.
Viime vuosisadalla iso askel hypnoosille oli myös se, kun ikuinen tieteellinen kiistanaihe hypnoositilan olemassaolosta ja hypnoosin asteittaisista tasoista päättyi. Psykologit Joe Griffin ja Ivan Tyrell tutkivat hypnoosia modernein neurologisin tutkimusmenetelmin. He pystyivät toteamaan hypnoosin tasojen olemassaolon ja vaikutukset tieteellisesti 1900-luvun loppupuolella.

Mitä hypnoosi on?
Kaikki hypnoosi on itsehypnoosia. Hypnoterapeutin tehtävä on ohjata ja avustaa asiakas hypnoottiseen tilaan. Hypnoosi on kuin fokusoitu keskittymisen tila.
Jokainen ihminen kokee vastaavia kevyitä hypnoositiloja päivittäisessä elämässään. Olet saattanut kokea tällaisen tilan herätessäsi, nukahtaessasi tai vaikkapa silloin, kun olet ajanut autolla tuttua reittiä ja huomannut tulleesi jo perille, vaikka sinusta tuntuu, että lähdit vasta matkaan.
Tälle ilmiölle on olemassa englannin kielessä jopa oma, vakiintunut käsite: ”highway hypnosis” eli ”valtatiehypnoosi”. Tässä tilassa aika ikään kuin katoaa. Olet keskittynyt niin täysin, että et huomaa, mitä ympärilläsi tapahtuu, etkä välttämättä muista matkasta oikeastaan mitään. Tämä on esimerkki arkisesta kevyestä hypnoositilasta.
Syvät transsitilat ovat eri asia ja niiden saavuttamiseen tarvitaan jo ammattilaisen ohjausta.
Kaiken kaikkiaan hypnoosi on siis tila, joka kenen tahansa on mahdollista saavuttaa, mikäli hän haluaa tulla hypnotisoiduksi. Jotkut ihmiset vaipuvat hypnoosiin helpommin kuin toiset. Saavutetun hypnoosin taso vaihtelee sen mukaan, miten harjaantunut ihminen on hypnoosiin vastaanottajana.
Hypnoosi on ammattilaisen tekemänä turvallinen hoitomuoto, eikä kukaan voi jäädä hypnoosiin pysyvästi. Hypnoosia ei voi tehdä kenellekään vastoin heidän omaa tahtoaan tai vastoin heidän omaa arvomaailmaansa. Nykyään hypnoosi on turvallinen hoitomuoto, jolla on todellista kliinisesti todistettua vaikutusta moneen psyykkiseen ja fyysiseen vaivaan.

Mihin se auttaa?
Hypnoosilla voi hoitaa monenlaisia, ehkä vähän yllättäviäkin ongelmia. Usein hypnoosin ajatellaan olevan vain psyykkisten oireiden hoitoon. Ihminen on kuitenkin psykofyysinen kokonaisuus ja psyykkiset vaivat, kuten stressi, unettomuus tai ahdistuneisuus voivat aiheuttaa tai pahentaa myös fyysisiä oireita. Tällöin psyykkisten oireiden tai syiden hoito voi helpottaa myös fyysisiä oireita.
Menetelmällä on hoidettu tuloksellisesti muun muassa astmaa, psoriasista, migreeniä ja ärtyneen suolen oireyhtymää. Monet hakevat hypnoosista myös tukea oppiakseen rentoutumaan arjen paineissa paremmin.
Hypnoosilla voi hoitaa esimerkiksi traumoja ja traumaattisten kokemusten tuottamia oireita, uniongelmia, ahdistusta, masennusta, fobioita, synnytyspelkoa, esiintymisjännitystä, sosiaalista ahdistusta, paniikkihäiriötä ja addiktioita. Se on myös loistava keino elämäntapamuutokseen, sillä sen avulla voi päästä eroon tupakasta, laihduttaa, parantaa itsetuntoa ja omakuvaa tai selättää stressin tunteen.
Myös narsistien uhrit voivat saada apua hypnoosista. Hoidon myötä kolhuja saanut itsetunto paranee ja traumaattista ihmissuhdetta voi olla helpompi käsitellä hypnoosissa. Hypnoosissa ikävienkin tunteiden kokeminen tuntuu turvallisemmalta. Ammattitaitoinen hypnoterapeutti varmistaa, että hypnoosi päättyy aina asiakkaan näkökulmasta positiiviseen tunteeseen.
Urheilijatkin hyötyvät hypnoosista valmennuksen tukena, sillä motivaation ylläpito ja tekniikan mielikuvaharjoittelu hypnoosissa on todettu parantavan suoritusta merkittävästi.
Tällöin urheilija voi käydä läpi suoritustaan ja etsiä täydellisiä liikeratoja, harjoitella itselleen haastavaa asiaa tai saada muilla tavoin tukea kilpailutilanteisiin.
Suomessa ja maailmalla hypnoosi tunnetaan urheilupiireissä ja sitä käytetään paljon.
Kuka tahansa voi harjoitella hypnoosia kotona. Ohjattuja meditaatioita muistuttavia ohjattuja hypnoosiäänitteitä löytyy netistä. Oikeaa hypnoterapiaa ei äänitteiden kuuntelu kuitenkaan korvaa. Ammattilainen selvittää asiakkaan yksilölliset tarpeet ennen hypnoosin tekoa, jotta hän osaa antaa asiakkaalle juuri oikeanlaiset suggestiot hypnoosissa. Äänitteiden kuuntelu voi kuitenkin opettaa keinoja rauhoittua ja rentoutua.

Kaikille hypnoosi ei sovi
Hypnoosi ei ole sopiva hoitomuoto henkilölle, joka on itsetuhoinen, psykoottinen, psykoosialtis tai kärsii skitsofreniasta. Ennen hypnoterapiaan menoa on tärkeää selvittää hypnoosin antajan koulutustausta. Ammattitaitoinen hypnotisoija tietää, mitä asioita hypnoosilla voi hoitaa. Hän osaa myös arvioida, milloin hypnoosi ei ole sopiva hoitomuoto asiakkaalle. Suomessa hypnoosia tekevät hypnoterapeutit, kliiniset hypnoterapeutit, hypnologit ja suggestoterapeutit.

Teksti:
Serafiina Sainio
Kliininen Hypnoterapeutti
Eheys Hypnoterapia

Luettavaa:
Joe Griffing & Ivan Tyrrel: Hypnosis and Trance States: A New Psychobiological Explanation.
Milton H. Erickson: Healing in Hypnosis
Ilkka Virolainen & Harri Virolainen: Mielen voima urheilussa
Jarmo Liukkonen: Psyykkinen vahvuus