Jooga – Intian lahja maailmalle

Jooga on suositumpaa kuin koskaan. Syksyn saapuessa joogasalit täyttyvät mitä erilaisemmista oppilaista.

18.10.2019 / Piri Aarnikko

Jooga on suositumpaa kuin koskaan. Syksyn saapuessa joogasalit täyttyvät mitä erilaisemmista oppilaista. Yksi hakee apua selkävaivoihin, toinen mielenrauhaa, kolmas hengähdystaukoa kiireiseen elämäänsä, neljäs surffailee eri joogatyylejä kokeillen. Lehdet pursuavat tuotteita, vaatteita, tuoksuja, ruokaa ja elämyksiä, joita markkinoidaan joogan nimissä. Kirjoja ilmestyy mitä upeimpina versioina ja googlaamalla löytyy juuri omaan tilanteeseen sopivat joogaharjoitukset. 

Mutta moniko tietää, mikä on joogan alkuperäinen tarkoitus ja mitä kaikkea se pitää sisällään? Tässä sarjassa tutustumme joogan kokonaisvaltaiseen elämäntapaan, jonka päämäärä on paljon enemmän kuin pelkkä kehon kunto tai mielen rauhoittuminen.

Jooga-käsitettä voi lähestyä monesta traditiosta käsin. Tämä sarja pohjautuu tantriseen käsitykseen joogasta, eli ikivanhaan viisauteen, jonka opetukset ja harjoitukset ovat nykyajan ihmisille sopivaan muotoon soveltanut suuri henkinen mestari, intialainen Shrii Shrii Anandamurti (1921–1990). Sanskritinkielinen sana tantra tarkoittaa mielen vapauttamista tietämättömyyden kahleista (tan = pimeys, karkeus ja tra =vapauttaa). Suuntauksessa ajatellaan, että ihmisen perusongelma on tietämättömyys Atmanista, sielusta, todellisesta Itsestämme. Keholle, joka on väliaikainen, annetaan liian suuri merkitys ja unohdetaan Atman, joka on ikuinen ja kuolematon.

Tantran mukaan jooga tarkoittaa yksilön sielun (Atman) yhdistymistä Suureen Sieluun (Paramatman). Joogan päämäärä on niin sanottu valaistuminen eli itsensä oivaltaminen, paluu alkulähteeseen, millä nimellä tilaa halutaankin kutsua. Entä miten tämä päämäärä saavutetaan? Se vaatii kokonaisvaltaista sisäistä muutosta, joka seuraa fyysisen, psyykkisen ja henkisen tason pitkäjänteisestä kehittämisestä. Joogan rantautuessa länteen siitä on kuitenkin pikkuhiljaa riisuttu kaikki henkisyys ja joogasta on muokattu moderni fitness-harjoitus. Joogan alkuperäinen päämäärä on mahdollista saavuttaa tänäkin päivänä: mitä enemmän fyysiseen harjoitukseen lisätään joogan henkisiä harjoituksia, sitä varmemmin etenemme kohti päämäärää. 

Suuret henkiset mestarit

Tantra on peräisin yli 7000 vuoden takaa ja on siten paljon vanhempi kuin kaikki suuret maailmanuskonnot. Jooga ja lähes kaikki uskonnot ovat saaneet vaikutteita tantrasta. Jooga ei kuitenkaan ole uskonto vaan henkinen tie, elämäntapa. Se on eräänlainen alkemistinen prosessi: ihmisen maalliset tarpeet ja ominaisuudet muunnetaan harjoitusten avulla henkisiksi, kohti henkistä päämäärää. Tärkeimmät opetukset ovat aina olleet henkilökohtaisia ja periytyneet suullisesti läpi vuosituhansien. Opetuksia annettiin vain luotettaville, vilpittömille oppilaille. Tantra on kehittynyt vuosituhansien aikana, kun suuret henkiset mestarit ovat aika-ajoin uudistaneet sitä. 

Intialainen Shiva, jota kutsutaan myös joogan kuninkaaksi, kokosi tantran harjoitukset systemaattiseen muotoon noin 7000 vuotta sitten. Harjoitukset, jotka perustuivat ihmisluonnon syvälliseen ymmärtämiseen, sisälsivät muun muassa asanat (joogaliikkeet), pranayaman (hengityksen hallinta), pratyaharan (aistien hallinta), dharanan (keskittyminen) ja dhyanan (meditaatio). Shiva esitti myös käsitteen dharma, joka tarkoittaa henkistä tietä, henkistä elämäntapaa. Opetukset perustuivat paljolti Shivan vastauksiin vaimonsa Parvatin kysymyksiin. Tämä tieto kulki suullisena tietona tuhansia vuosia. 

Krishna uudisti tantran opit noin 3500 vuotta sitten. Hän kehitti kolme joogan tietä: karmajoogan, bhaktijoogan ja tiedon joogan (jinana). Kun tiedonjoogi sanoo: olen ikuinen Sielu, kehittää bhaktijoogi rakkauden ja hartauden tunteita. Karmajoogi puolestaan palvelee kaikkia eläviä olentoja epäitsekkäästi. Mieli kehittyy parhaiten harjoittamalla kaikkia kolmea tietä samanaikaisesti.

1900-luvulla tantran ikivanhat viisaudet, opetukset ja harjoitukset uudisti ja sovelsi nykyihmisille sopivaan muotoon intialainen filosofi ja henkinen mestari P.R. Sarkar (1921–1990), henkiseltä nimeltään Shrii Shrii Anandamurti. Joogan käytännön harjoitusten lisäksi hän avasi myös joogan filosofista puolta, joka selittää ihmisen ja maailmankaikkeuden alkuperän ja päämäärän, antaa vastauksen kysymykseen mikä on elämän tarkoitus, selittää karman lain eli syyn ja seurauksen lain ja valottaa ihmiskehon hienosyistä olemuspuolta (muun muassa chakrat, nadit, kundaliinivoima).

Eroottinen tantra

Aikojen kuluessa tantraan kehittyi monia eri suuntauksia. Läntisessä maailmassa suositun punaisen tantran eli eroottisen tantran alkujuuret juontavat muinaiseen Intiaan, jossa  kastijärjestelmä oli vahva. Hallitsevan pappisluokan edustajat vainosivat tantrikkoja, jotka halusivat antaa henkistä opetusta myös naisille ja alemmalle kastille. Niinpä tantrikot kehittivät eräänlaisen salakielen: painca makaran – viisi M:ää. Opettajat näyttivät puhuvan karkeista harjoituksista kuten lihan  (mamsa) ja kalan (matsya) syömisestä, viinin juomisesta (madhya), sukupuoliyhdynnästä (maethuna) ja asennosta (mudra) vaikka antoivatkin hienosyisiä harjoituksia ja opetuksia oppilailleen. Niinpä papisto jätti tantrikot rauhaan, ja opettajat jatkoivat salassa opetuksiaan niille, jotka olivat opetusten arvoisia syntyperään tai sukupuoleen katsomatta. Salakielen virheellisestä tulkinnasta johtuen syntyi seksuaalisen tantran kultti. 

Dharma, ihmisen henkinen tie

Joogan kokonaisuuteen liittyy myös käsite dharma. Dharma tarkoittaa syvintä olemusta tai luonnetta. Tulen dharma on polttaa, veden kastella. Elävien olentojen dharma on itsesäilytysvietti: ravinnonsaanti, nukkuminen, lisääntyminen, turvallisuus. Eläin on tyytyväinen, kun sen perusvietit on tyydytetty. Ihmisen dharma (Bhagavad Dharma) on laajempi. Siihen kuuluu eläimen dharman lisäksi loputon onnen etsintä, kaipuu äärettömään onneen. Usein ihminen etsii onneaan ulkoisista asioista, kuten aistinautinnoista, vauraudesta, ihmissuhteista, maineesta ja vallasta. Mikään näistä rajallisista kohteista ei voi kuitenkaan täyttää ihmisen kaipuuta rajattomaan onnellisuuteen. Bhagavad Dharma on ihmisen kaikkein syvin ja olennaisin ominaisuus, joka erottaa ihmisen eläimestä. Sen seuraaminen johtaa henkiseen kehitykseen ja joogan päämäärään. Henkinen tie on hyvin henkilökohtainen, jokainen etenee päämäärään omalla tavallaan.

Miten voi arvioida henkistä kehitystä? On kysymys vähittäisestä transformaatiosta, syvästä muutoksesta. Ihmisen vilpittömyyden, ystävällisyyden, huomaavaisuuden ja myötätunnon lisääntyminen voi olla merkki henkisellä tiellä kehittymisestä.

Joogan harjoitukset tässä ajassa

Muinaiset joogit ymmärsivät, että ihminen on kolmiulotteinen olento: fyysinen, psyykkinen ja henkinen. Siksi he kehittivät hyvin taitavasti ja tarkasti harjoituksia kaikille kolmelle tasolle. Tämän päivän joogi, joka tähtää joogan päämäärään, harjoittelee kokonaisvaltaisesti. Päivittäiset harjoitukset sisältävät muun muassa meditaation ja asanat eli joogaliikkeet. Lisäksi joogiseen elämäntapaan kuuluu pyrkimys noudattaa eettisiä elämänohjeita (yama ja niyama), kohtuullisia ja terveitä elämäntapoja sekä kasvisruokavaliota. Tärkeä osa harjoituksia on muiden elävien olentojen pyyteetön auttaminen ja palvelu, seva.                                                        

On oleellista, että fyysistä, psyykkistä ja henkistä puolta kehitetään tasapuolisesti. Jos harjoitetaan pelkästään kehoa, jää mieli karkealle tasolle, kiinni materiaan. Jos  tehdään pelkkiä mielen harjoituksia, voi keho olla esteenä mielen kehitykselle. Jotta mieli voi laajentua ja kokea hienosyisiä tietoisuuden tasoja, pitää kehon ja mielen värähtelytaajuutta nostaa puhdistamalla niitä erilaisilla joogan harjoituksilla. Näistä harjoituksista kerrotaan yksityiskohtaisemmin seuraavissa numeroissa, kun juttusarja jatkuu. 

Seuraavassa lehdessä: Yama ja niyama, joogan ikiaikaiset eettiset periaatteet.

Kirjoittaja on meditaatio- ja joogaopettaja, joka on ohjannut joogaa yli 15 vuotta ja valmentanut joogaopettajiksi opiskelevia useita vuosia.

Teksti pohjautuu kirjoihin:
Joogan viisautta tantratieteen valossa, Liisa Kannisto, Ananda Seva ry, 2015
Sacred Body, Sacred Spirit, Ramesh Bjonnes, InnerWorld Publications 2012