1/2018: Mirja Nylander: Metsäkellintää ja puuhengitystä – Metsät henkisen hyvinvoinnin lähteenä

20.2.2018 / Mirja Nylander

Metsillä ja puilla on lukemattomia myönteisiä vaikutuksia meidän elämäämme, siihen kuinka koemme terveydentilamme, henkisen hyvinvointimme sekä energiamme riittävyyden.

Lukuisat tieteelliset tutkimukset osoittavatkin, että metsäluonnosta saatavat hyvinvointivaikutukset ovat moninaiset ja vaikuttavat kaikkiin ihmisen hyvinvointia lisääviin osa-alueisiin niin psyykkisellä, fyysisellä kuin energiatasolla. Lisäksi olemme jo osittain päässeet jyvälle siitä, millaisilla tapahtumaketjuilla vaikutukset syntyvät.

Hyvä on vielä muistaa, että aavistus luonnon henkisistä hyvinvointivaikutuksista on meille sisäsyntyistä: on tehnyt mieli lähteä ulos haukkaamaan happea, purkamaan paineita metsään, juoksemaan pirut pois kantapäiltä, itkemään murheita vanhojen petäjien juurelle ja jonkun ajan kuluttua takaisin on tullut virkistynyt ja rauhoittunut, lähes uudestisyntynyt ihminen.

Mitä henkinen hyvinvointi on

Käytän seuraavaa määrittelyä: henkinen hyvinvointi tarkoittaa sitä, että ihminen tuntee olevansa elämäniloinen ja -haluinen, saa tyydytystä elämästä, on sopusoinnussa itsensä sekä ympäristönsä kanssa ja kokee sisimmässään olevansa samanlainen kuin nuorena. Henkisesti hyvinvoiva tuntee ja luottaa, että itsellä on voimavaroja, joita myös kykenee käyttämään rasitusten, haasteiden ja vaikeiden tehtävien tai elämäntilanteiden ratkaisuihin. Henkinen hyvinvointi on pyrkimyksen ja kilvoittelun tulos, voimaa kulkea vastatuuleen, kun vastatuulta on ja kykyä kestää elämän naarmuja sekä kolhuja. Tekisi myös mieleni lisätä, että henkisesti hyvinvoivalla ihmisellä on kauneuden tajua, kykyä pyyteettömään rakkauteen, luovuus virtaa ja itsetuntemus kasvaa kaiken aikaa.

Miten metsäluonto vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin?

Vihreän metsäympäristön on tutkittu vaikuttavan suoraan kehoon ja mieleen neuroendokriinisen järjestelmän kautta. Neuroendokriininen järjestelmä vastaa ihmisen koko immuunijärjestelmästä ja siitä, että elimistön osat toimivat hyvin yhteen. Sen perusosia ovat keskushermosto, autonominen hermosto sekä sisäeritysrauhaset. Järjestelmä on vastuussa ihmisen kortisolimääristä ja on havaittu, että metsässä kulkeminen alentaa merkittävästi syljen kortisolimääriä. Metsäluonto siis lievittää stressiä, parantaa kykyä toipua stressistä ja suojelee ihmistä stressaavassa elämänvaiheessa.

Luonnon on havaittu rentoutuksen lisäksi lisäävän luottamusta selvitä eri tilanteista sekä parantavan mielialaa ja kognitiivisia kykyjä. Luonnon herättämät myönteiset tunnetilat ovat myös yhteydessä ihmisen fysiologisen virittyneisyyden laskuun – sydämen lyöntitiheys, verenpaine ja ihon sähkönjohtokyky laskevat luonnossa liikuttaessa. Jos vielä silloin tällöin kävelemme paljasjaloin metsäluonnossa, laskee ihon sähköjohtokyky vieläkin tehokkaammin.

Mielenkiintoinen on japanilainen tutkimus, jonka mukaan ihmisen asenne puuta kohtaan ratkaisee, laskeeko verenpaine vai ei. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että perinteisesti metsä on ollut suomalaisille pyhä paikka ja metsään on menty nöyrällä ja kunnioittavalla asenteella. Toisin sanottuna oman asenteen ratkaiseva merkitys on ollut tiedossa ikiaikaisesti! Jos siis haluamme voimistaa luonnon hyvinvointivaikutuksia, on aina syytä tarkistaa oma asenne ja odotukset ennen metsään menoa, eli ottaa oma aikomusenergia hyvään käyttöön.

Mäntymetsät ja männyt 
hyvänolon lähteenä

Kävelylenkki mäntymetsään, erityisesti aurinkoisena päivänä on lähes paras lahja, jonka voi itselleen antaa. Mäntykankailla tuoksuvat mäntyjen erittämät terpeenit, haihtuvat öljyt, jotka vaikuttavat kävelijän hajuhermoihin. Hajuhermojärjestelmä puolestaan on yhteydessä aivojen limbiseen järjestelmään vaikuttaen mielialaan, hormonien eritykseen ja muistiin. Männyn terpeeneistä fytonsidit virkistävät ihmisen stressihormonien lamauttamien tai työhaluttomiksi tekemien luonnollisten tappajasolujen toimintaa ja tuhoavat esimerkiksi virusten saastuttamia soluja. Eräät mäntyjen fytonsidit puolestaan poistavat ihmisten ahdistusta, masennusta ja kipua sekä kykenevät palauttamaan stressin heikentämän immuunipuolustuksen normaaliksi.

Puiden haihtuvien öljyjen tiedetään vähentävän sympaattisen hermoston aktiivisuutta stressissä ja alentavan verenpainetta.
Niin, se aurinkoinen päivä mäntykankaalla: edellä mainittuja mäntyjen terpeenejä erittyy silloin enemmän kuin muulloin ja ahdistus, masennus sekä kipu liukenevat sydänalasta taivaan tuuliin. Tätä tapahtumaketjua vahvistamaan kannattaa lisätä oma tietoinen hengitys kävelyn rytmiin. Hengitä siis neljän askeleen aikana sisääsi tietoisesti mäntyjen terpeenejä, kuvittele, että ne pyörivät sisälläsi vahvistaen vaikkapa tällä kävelykerralla immuunipuolustustasi. Ja sitten neljän askeleen aikana hengität tietoisesti jaloistasi maahan kaiken ylimääräisen mönjän. Taas seuraavalla sisäänhengityksellä hengitä hyvää tekeviä terpeenejä sisällesi vahvistamaan immuunipuolustustasi ja sitten jaloista ulos.

Liikunta ja voimakas auringonpaiste lisäävät ihmisen endorfiinituotantoa, eli aivojen mielihyvän tunnetta lisäävää, kipuja lievittävää ja masennusta ehkäisevää hormonia erittyy enemmän. Endorfiini voi tehostaa myös uusien hermoyhteyksien muodostumista ja näin ehkäistä muistihäiriöitä ja huomiokyvyn heikkenemistä. Lisäksi happipitoisessa ulkoilmassa liikuttaessa aivojen hippokampuksen koon on todettu suurentuvan ja hippokampuksella puolestaan on keskeinen rooli muistitoiminnoissa, muistin paranemisessa ja Alzheimerin taudin riskin pienenemisessä.

Haukatkaamme happea, metsän keskellä ja mielellään vielä mäntykankaalla. Muistimme petraantuu ja tehtävät sujuvat paremmin!
Henkilökohtaisesti hyödynnän mäntyjen hyvänolonvaikutuksia myös siten, että kerään omasta Kotimetsästä havukimpun ja vien sen saunan ylälauteille vesisankoon odottamaan saunan lämpiämistä – tällä kertaa on vaan muistettava, että sauna lämmitetään vähän alle 80-asteiseksi! Annan havukimpun olla lauteilla koko löylyttelyn ajan ja päänsärkypotilaan tai nuhanenän olotila helpottuu kummasti. Sitten kauniiksi lopuksi varaan sangossa olevan mäntyveden huuhteluvedeksi normaalin pesun jälkeen. Kylläpä atooppinen ja tulehdusihottumaan taipuvainen ihoni iloitsee, hiuksista puhumattakaan! Jos oikein kovasti päätäni on puristanut, eli mielen päällä jyllää, niin silloin otan kunnon mäntyjalkakylvyn.

Tutkimusten mukaan männyn terveellinen vaikutus perustuu pitkälti haihtuviin öljyihin, C-vitamiiniin ja fenoleihin. Mänty tehoaa haavoihin, kuumeeseen ja kipuihin. Männyn sisältämät karotenoidit parantavat näkökykyä, torjuvat kaihia ja kohentavat hiusten kuntoa. Mänty hiostaa, lisää virtsaneritystä ja vähentää turvotusta sekä edistää liman irtoamista yskässä ja rauhoittaa keuhkoputkien limakalvon värekarvoja. Mänty on antiseptistä ja torjuu viruksia sekä bakteereja – siksi mäntymetsissä ilma on puhdasta viruksista ja bakteereista. Ja kaiken lisäksi mäntylaudoissa (käsittelemättömissä) tämä ominaisuus säilyy. Ajattelepa, jos edelleen käytettäisiin seinä- ja kattomateriaaleina puhdasta mäntylautaa – korkeintaan öljyttyä tai mehiläisvahalla vahattua! Passaisipa sitä vaikka päiväkotilasten hengitellä ilmaa, jossa olisi vähemmän bakteereita ja viruksia.

Männyn haihtuvat öljyt parantavat ääreisverenkiertoa, lievittävät hermokipuja ja reumaattisia särkyjä. Esimerkiksi Sveitsissä reumaa hoidetaan männyn neulasilla täytetyillä patjoilla. Männynneulaskylvyt helpottavat myös stressiä ja unettomuutta.
Olisipa meillä Suomessakin paikkoja, jossa saisi männynneulaskylpyjä sekä voisi nukkua männynneulaspatjoilla! Olisihan se metkaa herätä rentoutuneena hyvin nukutun yön jälkeen.

Männyistä saatavia öljyjä on hyödynnetty lääkkeellisesti satoja vuosia ja havupuiden, varsinkin kuusen pihkasta valmistettu kotitekoinen salva on ollut käytössä haavojen ja ihoinfektioiden kansanlääkinnässä vuosisatojen ajan. Kuusenpihkasalvan käytöstä väitöstyönsä tehnyt Sipponen osoitti, että pihkasalva ja puhdistettu hartsihappo olivat voimakkaasti ja laajakirjoisesti antimikrobisia bakteereja vastaan, antifungaalisia yleisimpiä kynsisientä ja hiivasientä vastaan. Myös painehaavahoidoissa sekä leikkaushaavojen hoidossa pihkasalva oli tehokas.

Entäpä sitten meidän metsissämme, pitkinä valoisina kesäöinä kypsyneet marjamme!

Otetaan tähän esimerkiksi mustikka, joka monien fyysiseen hyvinvointiin liittyvien vaikutustensa lisäksi vaikuttaa myös henkiseen hyvinvointiin. Mustikoiden on useissa kokeissa havaittu vaikuttavan älykkyyteen, parantavan muistia, vähentävän yliaktiivisuutta ja parantavan kognitiviisia toimintoja. Mustikat parantavat hermosolujen yhteistyötä ja lisäävät oppimiskykyä. Ylipäätään mustikat torjuvat elimistön matalatasoista ja hiljaista kroonista tulehdusta. Pari desiä mustikoita vaikkapa aamun luomukaurapuuron päälle yhdessä kotimaisen hunajan kanssa – passaapa suunnata kohti päivän tehtäviä!

Metsän värien vaikutuksista ihmisen hyvinvointiin

Väreillä ja äänillä on oma aallonpituutensa, jotka myös vaikuttavat ihmisen hyvinvointiin. Suomalaista kesäistä luontoa sävyttävät vihreys ja sinisyys. Vihreän värin aallonpituus tasapainottaa ihmisen sydämen aluetta ja tällä on oma vaikutuksensa sydämen lyöntitiheyden ja verenpaineen laskuun. Kesäisen taivaan vaalea sini puolestaan on aallonpituudeltaan juuri sopivaa kurkunalueen energiakeskuksen hoitoon ja luottamusta siihen, että elämä kantaa lisääntyy.

Värien ja äänen aallonpituuksien hyvinvointivaikutusten tutkimustuloksia on vielä vähän ja siinä riittäisi tutkijoille työsarkaa.

Kävellen ja 
metsän virttä lauleskellen

Metsäkävelyillä voidaan myös etsiä alkusanoja, eli oman elämän voimasanoja. Metsän virttä, metsän säveltä on laulettu aikoinaan suomalaismetsissä monissa tarkoituksissa. Metsäympäristö ja toiminta siellä – laulu ja liikkeelläolo – ovat olleet metsän sävelen sanallisia teemoja, joita on jatkanut sekä täydentänyt metsässä kulkevan minän itsetutkiskelu. Metsän virsi, metsän sävel puhuu nimensä mukaan metsässä, metsästä, metsälle, yksin metsän kanssa. Minusta ihana on Senni Timosen muovaama ajatus siitä, kuinka metsän virret virtaavat lähteestään pois, lähdettään kohti ja taas lähteestään pois. Sen, minkä metsä antoi laulajalle – lintujen, tuulien, puitten, kukkien ja vesien äänissä – sen laulaja heläyttää metsälle; ja metsä heläjää sen hänelle takaisin. Ja Kupsan Outen Metsän virteen sisältyvä tietous siitä, kuinka lintu ja orava antavat metsään menneelle minälle sanat, jotka ilmaisevat hänen sydämensä tilaa ja ne sitten lauletaan ulos. Tässäpä mietiskeltävää seuraaville metsäkävelyille.

Silloin, kun olo on tukkoinen tai mieltä painavat liiat ajatukset, kun henkeä ahdistaa tai on päänsärkyä, silloin kannattaa suunnistaa mäntykankaalle. Mutta milloin viipottaa kuusikkoon tai milloin koivujen keskelle? Näistä ja monista muista vinkeistä lisää sitten Minä Olen messuilla – luennolla ja workshopissa. Nähdään siellä!