Mitä kuuluu, fengshui?

Siivoaminen? Bagua? Muoto- ja kompassikoulukunta? Lentävät tähdet? Nojatuolimalli? 
Taiat ja onnenkalut… Fengshui rantautui Suomeen rytinällä 1990-luvun puolivälin tienoilla. 
Voiko fengshui tukea meitä edelleenkin ja voiko itseään rakastaa ympäristön ja tilan kautta?

1.1.2020 / Anna Tosha Einiö

Kuten niin moni muukin niin sanottuun uushenkisyyteen liittyvä asia, saapui myös fengshui meille amerikkalaisen New Age -liikkeen siivittämänä. Tämä taolaiseen filosofiaan perustuva, tuhansia vuosia vanha kiinalainen oppi tuli Suomeen peilit ja kristallit välkkyen, länsimaistuneen Mustan Hatun koulukunnan viittaan pukeutuneena. Pian Karisto julkaisi ensimmäisen suomennetun, varsin ansiokkaan ja perusteellisen Mestari Lam Kam Chuenin fengshui-oppaan Salat, jotka säätelevät elämääsi. Trendikkäitä fengshui-sisustuskirjoja alkoi vyöryä markkinoille. 

Eipä aikaakaan, kun me rakkautta, vaurautta ja hyvää mainetta halajavat kansalaiset seisoimmekin uteliaina ja toiveikkaina asuntojemme ulko-ovilla asetellen yksinkertaistettua baguaa, eli jännittävää 3×3 fengshui-ruudukkoa asunnon pohjapiirroksen ylle. Löysimme kodeistamme erilaisia teema-alueita, joille saatoimme sisustaa eksoottisia korjauksia parantamaan elämänlaatuamme. Suuri lupaus kuului, että juuri fengshuin avulla saisimme aivan kaiken! 

Muistimmehan myös vetää vessan pytynkansi kiinni? Ellei, niin kotoa karkaisi vauraus ja hyvinvointi sillä siunaamalla hetkellä, kun vesipyörre nielaisisi vähemmän miellyttävien massojen mukana myös kaikki suotuisat energiat mennessään! Ja olihan kodin vaurausalueella nyt varmasti roikkumassa avonainen, punainen kirjekuori odottamassa suurta lottovoittoa? Olimmehan muistaneet laittaa rakkausnurkkaan kaksi tyylikästä, punaista tyynyä intohimoisen parisuhteen tueksi?

Arkkitehti, fengshui-konsultti Kristiina Mäntynen on joskus tokaissut pilke silmässään ”näkevänsä sitä punaista”, mikäli yllä mainittuja ratkaisuja ehdotetaan irrallaan laajemmasta kokonaisuudesta. Fengshui toimii monella eri tasolla, eikä voi olla yhtä ainoata, oikeata mallia joka tilanteeseen. 

Alkuperä on tunnettava

Tapaan Kristiinan hänen Fengshui-työhuoneellaan Helsingin Eerikinkadulla. Kaupungin asfaltilta noustaan muutama kiviporras vanhaan myymälätilaan, jonka eteisessä kristallit iloisesti välkkyvät. Muita fengshuille tyypillisiä koristuksia en täällä näe. Isolla tyynyllä lojuu kyllä vaikuttava röykkiö kiinalaisia fengshui-kompasseja täynnä mitä kryptisimpiä merkkejä. Kristiina sanoo koonneensa ne siihen juuri minua varten. Miten ystävällistä. Tunnelma on kodikas ja mutkaton. Taustalla soi suloinen linnunlaulu ja juomana meillä on hyvää teetä. Aistini virittäytyvät juuri sopivasti haastattelua varten. Tämähän on taitavaa fengshuita! Mutta miten Kristiina alunperin löysi fengshuin?

– Kiinnostukseni itämaisuuteen heräsi jo varhain. Vuonna 1984 arkkitehtiopiskelijoiden matkalla Japanissa huomasin, että idän vanhoista kulttuureista ja filosofioista löytyy rikas käsitemaailma, jonka avulla voi hahmottaa tilaa ja myös jäsentää tilassa olemista, hän kertoo.

– Meille tutuimpia ovat esimerkiksi kiinalaisen metafyysikan käsitteet yin ja yang sekä qi. Kiinalainen lääketiede perustuu näille käsitteille, mutta niitä sovelletaan myös rakennettuun ympäristöön. Kun vuonna 1990 järjestimme  opiskelijavaihdon Kiinaan, löysin fengshuin. Arkkitehdiksi valmistuin seuraavana vuonna. Olin myös töissä Taiwanin edustustossa Helsingissä, ja sitäkin kautta aukesi ikkunoita kiinalaiseen kulttuuriin. Ehdin opiskella perinteistä fengshuita viitisen vuotta ennen kuin törmäsin tuohon yksinkertaistettuun Mustan Hatun koulukuntaan.  

Johtamassa Suomen Fengshui -yhdistystä

Suomen Fengshui ry:n tarkoituksena on koota fengshuin harrastajat ja ammattilaiset opiskelemaan ja edistämään fengshui-tietoutta ja alan tutkimusta. Yhdistys perustettiin Kristiinan aloitteesta. Hän on myös toiminut yhdistyksen puheenjohtajana sen lähes kaikkina toimintavuosina. Kuluvana syksynä yhdistys täytti ansiokkaat 25 vuotta. Samalla Kristiinan ammatillinen toiminta fengshuita hyödyntävänä arkkitehtina, konsulttina ja fengshuin opettajana juhli 20-vuotista taivaltaan. Upeata! Meillä on siis hyvä syy olettaa, että nämä ihmeelliset menetelmät ovat kantaneet hedelmää. Kristiina kertoo, että yhdistyksen perustamisvaiheessa vuonna 1994 Suomessa ei juuri kukaan tiennyt fengshuista.

– Pyörittelimme yhdistystä alussa vain noin kymmenen ihmisen voimin. Miten tätä vanhaa kiinalaista viisautta ja universaalia ympäristöoppia voisi parhaiten soveltaa suomalaiseen todellisuuteen? Ja onko meillä samankaltaista perinnettä Suomessa? Miten meillä on valittu suotuisia asuinpaikkoja? Onhan kyse inhimillisestä elämästä ja samoista ongelmista, missä tahansa maapallolla olemmekin.

– Kansanrunousarkistosta löytyy paljon materiaalia haltioista, maahisista ja tontuista. Olemme hahmottaneet tiloja näiden tarinoiden avulla. Sopivien talonpaikkojen valitsemisen ja rakennustapojen tietämys on kulkenut suullisena perintönä. Kiinassa taas on kehitetty hyvin yksityiskohtaisia ja tarkkoja aikaa ja paikkaa koskevia menetelmiä.

Kiinassa vallitsi korkeakulttuuri jo noin 4000 vuotta sitten. Meillä Pohjois- ja Keski-Europpassa eletiin silloin vielä esihistoriallista aikaa ja meidän kehityksemme ja kulttuurimme on tietysti ollut erilaista. Kirjoitettu historiammekin on huomattavasti paljon nuorempaa. Lähi-Idässä, Egyptissä ja Kiinassa harrastettiin erilaisia tieteitä jo tuhansia vuosia sitten.

Ihmisen paikka maan ja taivaan välissä

Kristiina on myös astrologi ja niin Suomen Ammattiastrologit ry:n kuin Suomen Astrologisen Seurankin pitkäaikainen jäsen. Onko jotain, mikä yhdistää fengshuin ja astrologian? 

–  Paljonkin! Molemmissa on kautta aikojen tulkittu aisteilla vaikeasti havaittavia asioita. Fengshuin muotokoulukunnan menetelmin havainnoidaan maan muotoja, kuten vuoria, laaksoja ja virtoja sekä ihmisen välitöntä lähiympäristöä. Havainnoidaan myös viiden muutoslaadun eli veden, maan, metallin, puun ja tulen luonteita ja niiden keskinäistä vuorovaikutusta ja lopulta ihmisen asettumista tähän dynamiikkaan. Varsinaiset aika- ja avaruuskäsitteet kuuluvat fengshuissa kompassikoulukunnille. Se onkin varsin rikas alue.

Tunnen syvää kunnioitusta Kristiinan perehtyneisyyttä ja asiantuntemusta kohtaan. Voisin turvallisin mielin antaa hänen suunnitella taloni, jos sellaisen rakentaisin, tai löytää perheelleni parhaiten sopivan kodin. Mutta miten Kristiina suosittelisi meitä arvioimaan valmiita kotejamme? Mikä on yksinkertaisinta, mitä ihminen voisi fengshuin nimissä tehdä? 

– Aito havahtuminen sille, että ympäristö vaikuttaa hyvinvointiimme, on hyvä alku. Ei ole samantekevää, miten ja missä istumme tai nukumme. Voisi aloittaa vaikkapa siitä, mikä kotona ärsyttää. Sitten nuo käsitteet yin ja yang – ne kuvaavat passiivisia ja aktiivisia laatuja, esimerkiksi rauhallista ja energistä, varjoa ja valoa, lepoa ja liikettä, hiljaista ja äänekästä. Ovatko ne luontevasti tasapainossa? Onko makuuhuoneemme suotuisa tila levolle? Houkutteleeko olohuone yhdessäoloon? Tutkaillaan siis muutamaa asiaa rauhallisesti kerrallaan, toteaa Kristiina.

– Voimme edelleen myös havainnoida kulkuväyliä kodin eri toimintojen välillä, koska niitä pitkin kuljetamme energiaa, qi:tä. Liikkuuko se esteettä? Missä energia kulkee nopeasti, missä hitaasti, ja miten se rytmittyy? Perusaisteja terävöittämällä ja arjen logistiikkaa pohtimalla pääsemme jo varsin pitkälle.

Muistan nyt kivikautisen luolamiehen, joka aina näki luolan suulle. Hän järjesti kaikki toimensa sen mukaisesti. Me kannamme tätä vanhaa vaistoa yhä edelleen geeneissämme. Koemme olevamme turvassa, kun näemme ovelle. Mikään ei pääse yllättämään. Kauimpana ovesta olevaa sijaintia kutsutaan fengshuissa komentopaikaksi. Ja toden totta – Kristiina istuukin tuossa tukevasti oman toimistonsa komentopaikalla. Fengshuin käsitteistöstä löydämme myös ”neljän eläimen” teorian, jota myös nojatuolimalliksi kutsutaan. Sen mukaan meillä on työskennellessämme ja nukkuessamme hyvä olla tukeva ”kilpikonnapuoli”, eli turvallinen selusta. Myös oikealla ja vasemmalla kannattaa olla riittävästi tukea. Lopulta edessämme aukeaa avarampi tila, jota hallitsemme.

Mietin, että koti on kuin elävän ihmisen organismi, josta on pidettävä huolta. Kuin ruuansulatus tai hengittäminen. Energiaa tuodaan sisään ja sen suotuisa, kaikkea ravitseva liikkuminen on toivottavaa. Tuuletuksenkin on toimittava. Hymyilyttää. Kristiina jatkaa.

– Jos intoa riittää, voi jatkaa opiskelemalla kompassikoulukunnan menetelmiä. Monissa otetaan tarkasti huomioon talon rakennusaika ja ilmansuunnat. Fengshuissa voidaan käyttää vaikkapa Lentävät tähdet -menetelmää, jonka avulla tulkitaan ilmansuuntien vaikutuksia eri aikoina. Tuo alussa mainittu, länsimainen bagua pyrkii samaan, mutta siis yksinkertaistettuna ja huomioimatta ajan vaikutuksia. Se ei mielestäni riitä. Fengshui on parhaimmillaan kokonaisvaltaista ja monitasoista toimintaa.

Fengshui-konsultin työskentely

– Suotuisaan lopputulokseen on siten monta tietä, sanoo Kristiina. 

– Fengshui-konsultin työtä voi verrata lääkärin työhön. Tiettyyn pisteeseen saakka selvitään perustyökaluilla, mutta tarkempaan analyysiin tarvitaan jo erikoistietoa. Konsultilla on oltava kyky hahmottaa kokonaiskuva asiakkaan tilanteesta. Tiedän, että fengshuin avulla voidaan saada paljon aikaan. Minun on siis tunnettava omat taitoni ja ymmärrettävä omat rajani, kun annan toisen ihmisen kotiin ja elämään vaikuttavia suosituksia.

Kristiina on asiasta hyvin tarkka. Suomen Fengshui ry. ylläpitää konsulttirekisteriä, jolle hakija hyväksytään vain tietyin kriteerein. Jotkut ovat pitäneet niitä liiankin tiukkoina, mutta nykyään ymmärrän tämän seulan tärkeyden paljon paremmin kuin ennen. Niin sanottujen vaihtoehtoisten menetelmien sinänsä positiivisessa innostuksessa on tapahtunut myös vahinkoja ja fengshui-konsultin vastuu on verrattavissa terapeutin vastuuseen. 

– Jossain kohdassa tulevat elämään vaikuttamisen rajat vastaan niin konsultilla kuin asiakkaallakin. Elämäntapahtumiin ja kokemuksiin vaikuttavat niin kunkin ihmisen persoonallisuus ja hänen omat valintansa, kuin ulkoinen ympäristö ja suuri maailmakin. Konsultti auttaa muotoilemaan kodin tai yrityksen tilan, ja tuo tila on vain yksi tekijä monien joukossa. Kaikki elämään vaikuttavat tekijät ovat koko ajan dynaamisessa vuorovaikutuksessa keskenään. Fengshuissa ei siis ole kysymys taioista ja onnenkaluista, vaikka se on joskus saattanut siltä näyttääkin. 

– Fengshuissa on kysymys siteen luomisesta ihmisen ja hänen fyysisen ympäristönsä välille ja parhaimmillaan saavutetaan eräänlainen ”perille saapumisen” tunne, levollisuus. Sellainen on kotona hyvä olla. Me konsultit käytämme tässä fengshuin menetelmiä kukin omalla tavallamme. Meillä voi olla myös omia lempityökaluja. Onhan olemassa kovin monta tapaa kääntää yksi ainoa runokin! Ja vaikka vain ehdottaisin sohvatyynyn väriä, niin siinäkin on jo paljon tekijöitä taustalla. 

Fengshuin anti nykyisessä maailmantilanteessa

Lainaan tähän yhdistyksenkin tilaisuuksissa paljon vierailleen fengshui-arkkitehti Howard Choyn määritelmää. Hän kirjoittaa: ”Fengshui on käytäntö, jonka avulla pyritään saavuttamaan harmonia ja tasapaino ihmisen ja luonnon välillä niin, että asuinympäristömme voi tukea meitä kokonaisvaltaisesti – fyysisesti, emotionaalisesti ja henkisesti, ja lopputuloksena on toimiva ratkaisu, joka ei ole vain käytännöllisesti tehokas vaan samalla rituaalisesti oikea ja merkityksellinen.” 

Mikä voisikaan nykyaikana olla tärkeämpää, kuin pyrkimys harmoniaan ihmisen ja luonnon välillä? Kristiina lisää tähän vielä muutaman ajatuksen.

– Fengshui on hyvä muistutus siitä, miten me parhaimmillaan voisimme elää luonnon kanssa sopusoinnussa. Jotkut yhdistävät fengshuin ekorakentamiseen. Se voi sitäkin olla. Käytännön materiaalivalinnat riippuvat aina ensisijaisesti asiakkaasta, koska hän tekee taloudelliset päätökset. Konsultti voi esittää suosituksia, ja tietysti fengshuin avulla myös lisätä ymmärrystä ihmisen paikasta maailmassa.

Onko fengshui siivoamista?

Esitän lopuksi tällaisen vähän hassun kysymyksen. Onko fengshui siivoamista? Miksi juuri siivoamista? Monissa vuosituhannen vaihteen lehtijutuissa ja suosituissa fengshui-oppaissa kuulutettiin näkyvästi, että kaikki on aloitettava perusteellisesta siivoamisesta. Ja onhan se totta, että pölypallot ovat nurkkiin juuttunutta qi-energiaa!

– Siivoaminen on siivoamista ja fengshui on fengshuita, toteaa Kristiina omaan napakkaan tapaansa. 

– Kun olen seurannut tätä kenttää näin pitkään, olen tietysti nähnyt monia kehitysvaiheita. Esiin ovat astuneet energiasisustajat ja ammattijärjestäjät. Näemme, että fengshuin ajatuksia on muokattu sisustukseen ja kodinhoitoon helposti sopiviksi, trendikkäiksi käytännön menetelmiksi. Siivoamisessa ja järjestämisessä on arvonsa, mutta itse katson näitä asioita monitasoisemmin.

Kristiinan mielestä on hyvä, että fengshui on meillä villiin vuosiin verrattuna asiallistunut. Vuosituhannen vaihteen huuman laantumisen syistä yksi on tietysti netti. Siellä oleva tieto on kuitenkin kovin hajanaista ja kokonaisuuden hahmottaminen on vaikeaa. Ennen ihmiset lähtivät paljon hanakammin kursseille ja kuumimpina vuosina saattoi olla satakin ihmistä yhdellä ainoalla luennolla. Nyt monet Kristiinan fengshui-kollegat maailmalla ovatkin  palanneet niin sanottuihin ”oikeisiin töihin”.

Mutta fengshui kuitenkin elää ja voi hyvin. Kirjoittajankin pakkiin on vuosien varrella kerääntynyt toimiva kokonaisuus fengshuin työkaluja, joista sopii valita aina kulloiseenkin elämäntilanteeseen sopivimmat. Joskus itsensä rakastaminen on siis tätäkin, että jaksaa pitkäjänteisesti opiskella ja havainnoida omaa asettumistaan välittömään ympäristöönsä: eteisen hyvä valaistus luo iloa kotiin tulemiselle, akvaario on parhaimmillaan tietyssä ilmansuunnassa, jokin metalliesine vaihtaa paikkaa Lentävien tähtien mukaan, eikä varsinkaan nojatuolimalli unohdu koskaan! 

Ahkerassa Suomen Fengshui -yhdistyksessä on nykyään noin sata jäsentä. Yhdistyksen kaikille avoimet kuukausiluennot kattavat koko fengshuin laajan kentän aina kaaoksen kesytyksestä kiinalaisen metafysiikan erikoisuuksiin saakka. Kristiina haluaakin lopuksi toivottaa kaikki fengshuista kiinnostuneet lämpimästi tervetulleiksi kantamaan hienoa perinnettä eteenpäin.