3/2017: Lasse Aitokari: Muinaisen Egyptin kadonnut teknologia – jälkiä korkeasta teknologiasta

Uudet tutkimukset viittaavat siihen, että muinaisen Egyptin kulttuuri oli tuhansia vuosia vallalla olevaa käsitystä vanhempi ja että rakentamisessa käytetty teknologia oli paljon kuviteltua edistyksellisempää.

3.9.2017 / Lasse Aitokari

Egyptologit kuvailevat muinaisia egyptiläisiä tavallisina ihmisinä, joiden elinkeinoon kuului mm. maanviljely, metsästys ja kalastaminen ja joilla oli käytössään vain yksinkertaisia käsityökaluja. Maata hallitsi faarao, joka oli jumalan edustaja maan päällä. Faarao oli palvonnan kohteena ja hänestä oltiin riippuvaisia.
Nykyään ihminen ajattelee olevansa oman kehityskaarensa huipulla. Meillä on käytössä korkeaa teknologiaa ja yleisesti ajatellaan, että muinaisessa maailmassa ei kehittynyttä teknologiaa voinut olla olemassa. Jos pidämme itseämme kehittyneempinä kuin koskaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa, niin saatamme kuitenkin olla sokeita muinaisille teknologioille. Olemme niin tottuneita omaan teknologiaamme, että muinaista teknologiaa voi olla vaikea tunnustaa.
Mutta kun kuljemme Luxorin temppeleissä tai Gizan pyramideilla, aikaansaa rakennusten katseleminen ihmetystä ja kunnioitusta niiden rakentajia kohtaan. Keitä nämä muinaiset ihmiset olivat ja miten he elivät? Miten kaikki massiiviset rakennukset pystyttiin rakentamaan ja mikä niiden tarkoitus mahtoi olla? Rakennusten ja monumenttien massiiviset mittasuhteet ja geometriset tarkkuudet ovat sitä luokkaa, että niiden työstäminen ja rakentaminen alkeellisilla työkaluilla on lähestulkoon mahdotonta.
Asioita pitää siis tarkastella avoimin mielin uudelta pohjalta. Esimerkiksi suuren pyramidin rakentaminen yhtä tarkasti olisi nykyäänkin äärimmäisen vaikea tehtävä. Tiedämme, että pyramideja eivät rakentaneet orjat, vaan taitavat arkkitehdit, insinöörit ja työläiset.
Mielenkiintoista on, että korkean teknologian käytöstä tuhansia vuosia sitten on jäänyt merkkejä. Monissa Egyptin ikivanhoissa esineissä on jälkiä koneellisesta työstämisestä, esim. Kheopsin ja Khefrenin pyramideissa olevissa arkuissa.
Osalla Ramses II:n patsaista on täysin symmetriset kasvonpiirteet. Patsaat on valmistettu tarkkuudella, jota ei voi saavuttaa, kun kiveä työstetään käsin. Serapeumin luolastossa on 50-100 tonnin painoisia arkkuja. Miten niitä on pystytty kuljettamaan ja asettamaan paikoilleen? Yhden arkun siirtäminen perinteisin menetelmin olisi vaatinut arviolta 200 ihmistä ja luolien kapeisiin käytäviin ei mahdu samanaikaisesti kuin ehkä 20 ihmistä.
Muinaiset egyptiläiset näyttävät olleen paljon edistyksellisimpiä kuin tähän asti on ajateltu. On mahdollista, että osa muinaisen Egyptin esineistä on valmistettu suunnilleen samantasoisella tai jopa korkeammalla teknologialla kuin mitä meillä on nykyisin käytössä. Mikä oli heidän voimanlähteensä ja millaista muinainen teknologia oli?

Coral Castle Floridassa

Aloitamme tämän kertaisen tutkimusmatkan Floridassa sijaitsevasta korallikivilinnasta, jonka rakensi Latviasta Yhdysvaltoihin muuttanut erakko Edward Leedskalnin vuosina 1920-1940. Linna on rakennettu monen tonnin painoisista megaliittisista kivistä. Megaliittisella rakentamisella tarkoitetaan suurista lohkareista tehtyä rakennelmaa, jossa kivet lukkiutuvat toisiinsa ilman laastia eikä betonia ole käytetty.
Tiedetään, että Leedskalnin työskenteli yksin öiseen aikaan. Hän käytti ainoastaan yksinkertaisia työkaluja. Edward kertoi tietävänsä pyramidien rakentamisen salaisuuden.
Linnoituksen painavin kivi painaa lähes 30 tonnia. Linnan 9 tonnin painoinen portti oli tasapainotettu niin hyvin, että se kääntyi kevyesti yhdellä sormella työntämällä. Kun portti lakkasi toimimasta yli 30 vuotta Leedskalninin kuoleman jälkeen, tarvittiin sen korjaamiseen 6 miestä ja nostokurki. Kerrotaan, ettei portti ole sen jälkeen kääntynyt enää yhtä pehmeästi.
Kukaan ei tiedä, miten Leedskalnin rakensi kivilinnansa. Hän itse sanoi, että asiaan liittyy magnetismi, muttei paljastanut salaisuuttaan. Jos hän jotenkin mystisesti onnistui tekemään kivistä kevyempiä äänen ja magnetismin avulla, voi olla, että muinaisen Egyptin teknologiassa on käytetty samankaltaista teknologiaa.

Insinöörit Egyptin tutkijoina

Ajatus, että muinaisessa Egyptissä käytettiin korkeaa teknologiaa ei ole uusi. Tunnettu englantilainen egyptologi William Flinders Petrie oli ammatiltaan insinööri ja puhui asiasta jo 1800-luvun lopulla.
Christopher ”Chris” Dunn on insinööri, joka jatkanut Petrien perintöä. Chris on tutkinut muinaisen Egyptin rakennuksia, patsaita ja esineistöä 1980-luvulta lähtien. Christopherilla on rakentamisen alalta noin 50 vuoden kokemus.
Egyptologit ovat selvästi aliarvioineet teknologian, joka muinaisilla egyptiläisillä oli käytössä. Tämä johtuu siitä, että egyptologien teoria perustuu löydettyihin työkaluihin. Muinaisen Egyptin ”työkalupakista” löytyy mm. puuvarrellisia kivivasaroita sekä kuparityökaluja. Dunn on varma, että kaikkia patsaita ja obeliskeja ei ole voitu tuottaa alkeellisilla työkaluilla.

Ramses II:n graniittipatsaat Luxorin temppelin edessä

Luxorin temppelin edessä on neljä valtavan kokoista Ramses II:n graniitista valmistettua patsasta. Ne ovat yli 10 metriä korkeita.
Patsaiden valmistuksessa on otettu huomioon, että niiden kasvoja katsotaan alhaalta ylöspäin. Ramseksen silmäluomet tulevat huomattavan paljon eteenpäin, jolloin näyttää siltä, että silmät katsoisivat enemmän alaspäin kohti temppeliä lähestyviä ihmisiä, kuin suoraan eteenpäin. Samoin, jos kasvoja katsoisi suoraan edestäpäin, niin hymy näyttäisi liioitellulta. Mutta alhaalta päin katsottuna hymy on täysin luonnollinen.
Christopher kiinnitti huomiota siihen, että patsaat näyttävät hämmästyttävän symmetrisiltä, kuvasi tarkasti yhden patsaan kasvot ja tutki suurennettua kuvaa tietokoneella. Puolittaessaan kasvot vasempaan ja oikeaan puoliskoon ja taittaessaan ne päällekkäin hän huomasi, että kasvot ovat lähes täysin symmetriset.
Christopher löysi kasvoista geometrisia mittasuhteita ja tuli siihen johtopäätökseen, että niiden piirteet perustuvat geometriaan. Esim. suun mittasuhteet ovat samat kuin Pythagoraan lauseessa.
Jos verrataan Ramseksen kasvoja vaikka nykyajan Porscheen tai Lexukseen, on patsaan tekemisessä käytetty samankaltaista geometriaa ja tarkkuutta kuin mitä käytetään auton valmistuksessa. Käsin tehtynä sitä on mahdotonta saavuttaa. Chris on päätellyt, että patsaan valmistamisessa on tarvittu jonkinlaista mekaanista laitetta ohjaamaan veistävää terää kulkemaan tiettyä rataa pitkin.
Lisäksi Luxorissa, Niilin länsipuolella sijaitsevassa Ramseksen patsaassa, Christopher huomasi valmistusvirheen. Patsasta veistettäessä terä on vahingossa uponnut liian syvälle graniittiin, jolloin patsaasta on lyhyessä ajassa hävinnyt runsaasti kivimateriaalia. Tämä viittaa kiven koneelliseen työstämiseen.
Dunn kysyi myös kuvanveistäjä Mike Leckien mielipidettä asiasta. Mike vastasi, että hän ei normaaleilla työvälineillään pystyisi vastaavanlaiseen työhön edes timanttiterää käyttämällä. Kuvanveistäjä kertoi myös, että yhden Ramseksen patsaan valmistaminen järkevässä aikataulussa olisi erittäin haastavaa. Neljän patsaan tekemistä hän pitää melkein mahdottomana ajatuksena.

Assuanin keskeneräinen obeliski

Assuanin graniittilouhoksella sijaitsee suurin tunnettu obeliski. Sen paino on lähes 1200 tonnia. Obeliski on ilmeisesti hylätty siitä löytyneen halkeaman takia. Voidaan kysyä, miten obeliski olisi pystytty nostamaan ja kuljettamaan aiotulle paikalle.
Dunn on tutkinut Assuanin monoliittia ja päätellyt, että obeliski on valmistettu hyvin kehittyneillä menetelmillä. Hänen kollegansa ovat samaa mieltä.
Obeliskin vieressä on teknisiä kuiluja, jotka liittyvät valmistusmenetelmään. Louhoksesta löytyy horisontaalisia jälkiä, jotka ovat tuttuja työkoneita käyttäville ihmisille. Jäljet syntyvät, kun laite vedetään kivestä poispäin, siirretään toiseen paikkaan ja upotetaan taas graniittiin.
Paikka tarjoaa mielenkiintoisia epäsuoria todisteita käytössä olleesta teknologiasta.
Ei voida tietää tarkkaan millaisilla työvälineillä obeliskia on louhittu, mutta todistusaineisto kertoo paljon siitä, millä työkaluilla sitä ei ole tehty.

Graniittikivi Abu Roashin pyramidin lähellä kertoo pyramidien rakentamisen saloista

Abu Roashin pyramidin vierellä on eräs muodoltaan ainutlaatuinen, koveraksi työstetty sileäpintainen graniittikivi. Chrisin mukaan kivestä löytyy todisteet siitä, että se tehty valtavan kokoisella pyörösahalla. Hän on laskenut, että sahanterän halkaisija on ollut noin 11 metriä ja teorioi, että tällaista sahaa käytettiin pyramidien rakentamisessa.
Monien pyramidien lähellä on kaivantoja, joihin mahtuisi suuren sahanterän alaosa.
Egyptologit pitävät kyseisiä kaivantoja paikkoina, joissa oli faaraon hautalaiva. Mutta esim. Kheopsin hautalaiva oli kuitenkin erimuotoisessa syvänteessä. Chrisin teoria on, että kaivanteet olivat megakokoisia työkoneita varten.

Egyptologien teoria 
pyramideista herättää 
monia kysymyksiä

Egyptissä on kymmenittäin pyramideja, mutta vanhimpia jättikokoisia pyramideja, joissa on yläosa jäljellä, on vain 7: Kheopsin, Khefrenin ja Mykerinoksen pyramidit Gizassa, Kheopsin isän Sneferun kolme pyramidia Dashurissa ja Meidumissa sekä Zoserin porraspyramidi Saqqarassa.
Egyptologit kertovat, että 4. dynastian aikana louhittiin ja siirrettiin yli 25 miljoonaa tonnia kiveä noin 110 vuodessa. Yhdysvalloissa Indiana Limestone Instituten tekninen johtaja Merle Booker teki laskelman siitä, miten kauan suurta pyramidia vastaava kivimäärä kestäisi louhia, valmistaa ja siirtää nykyaikaisin menetelmin. Booker arvioi, että jos kaikki Indianan osavaltion 33 kalkkikivilouhosta kolminkertaistaisivat tuotantonsa, niin tilauksen täyttämiseen menisi 27 vuotta. Laskelma perustui olettamukseen, että tuotanto sujuisi ilman ongelmia ja tietenkin nykyaikaiset koneet olisivat käytössä. Miten siis Sneferun aikana olisi voitu rakentaa alkeellisin menetelmin kolme valtavaa pyramidia?
Kaikki pyramidit ovat keskenään erilaisia ja niillä on saattanut olla eri tarkoitus. Egyptin vanhimmista pyramideista ei tiedetä juuri mitään. Niissä ei ole lainkaan kirjoituksia tai koristeluja. Se kuitenkin tiedetään, että hautoja koristeltiin jo 1. dynastiasta lähtien, joten miksi näitä ”hautapaikkoja” ei olisi koristeltu.
Pyramideista löytyneistä arkuista voidaan helposti tehdä se johtopäätös, että pyramidit olivat faaraoiden hautoja. Valtavilla kiviarkuilla on kuitenkin voinut olla kokonaan toinen tarkoitus. Ne ovat saattaneet liittyä korkean teknologian käyttöön ja henkisiin vihkimyksiin.
Pienistä kivistä rakennettu Saqqaran porraspyramidi oli hauta. Isoista kivistä rakennettujen suurten pyramidien tarkoitus näyttää liittyvän toiminnallisuuteen. Tämä selittäisi sen, miksi niin suuria rakennuksia oli järkevä toteuttaa.

Suuri pyramidi

Kheopsin pyramidin monimuotoinen sisärakenne on keskeinen tekijä pyramidien tarkoituksen selvittämisessä.
Suuren pyramidin tarkoituksesta on lukuisia teorioita, jotka sopivat yleensä pyramidin johonkin tiettyyn yksityiskohtaan. Christopher Dunn on kehittänyt pyramidista teorian, joka pyrkii ottamaan huomioon kaikki sen piirteet ja yksityiskohdat.
Egyptologit uskovat, että Kheops muutti mieltään hautakammionsa paikasta kaksi kertaa ja tästä syystä pyramidissa on kolme kammiota. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Noin sata metriä pyramidista itään sijaitsee paikka, jota kutsutaan nimellä ”Trial passages”. Siellä peruskallioon on kaivettu käytäviä, jotka vastaavat suuren pyramidin käytäviä. Tämä osoittaa sen, että suuri pyramidi suunniteltiin kokonaisuutena etukäteen. Kolmella kammiolla on ollut jokin muu tarkoitus.
Kuninkaan kammion yläpuolella on viisi kerrosta graniittipalkkeja, joiden välissä on matala kammio. Egyptologit kertovat, että graniittikerrokset rakennettiin vähentämään kuninkaan kammioon kohdistuvaa pyramidin yläosan painoa. Chris kuitenkin todisti, että graniittikerrokset eivät kannattele muuta kuin oman painonsa, joten kuninkaan kammion yläpuolisella rakenteella täytyy olla jokin muu tärkeä merkitys.
Jotta voidaan ymmärtää, mihin tarkoitukseen suurta pyramidia on voitu käyttää, pitää käsittää sen erityispiirteet. Miksi kuninkaan kammio on rakennettu graniitista, kun muuten pyramidi on kalkkikiveä? Miksi kuninkaan kammion seinät ovat laajentuneet pari senttiä ulospäin? Mitä ovat kuninkaan ja kuningattaren kammioista lähtevät ns. ilmakuilut? Ja miksi rakennettiin valtavan kokoinen suuri galleria?

Suuren Pyramidin erikoiset yksityiskohdat sopivat 
voimalaitos-teoriaan

Christopher Dunn on päätellyt, että kuningattaren kammiossa on valmistettu vetyä. Kammiosta lähtevissä kuiluissa on käytetty kahta eri kemikaalia, veteen sekoitettua sinkkipulveria ja laimeaa suolahappoa. Kun nämä kemikaalit sekoittuivat, syntyi reaktiona kaasumaista vetyä. Vety toimi voimalaitoksen polttoaineena. Tästä on todisteena mm. ilmakuilujen yläpäässä olevat elektrodit, joiden avulla mitattiin kemikaalien määrää kuiluissa.
Suuri galleria rakennettiin resonaattorihalliksi. Sen lattiassa on 27 paria koloja, joissa oli kiinni resonaattoreita. Suuren gallerian tarkoitus oli fokusoida ääntä kuninkaan kammioon.
Paul Horn huomasi tämän äänittäessään pyramidissa levyään ”Inside the Great Pyramid”.
Akustiikan insinööri Tom Danley teki mittauksia kuninkaan kammiossa 1990-luvulla. Danley tuli tutkimuksissaan siihen johtopäätökseen, että kuninkaan kammion tarkoitus liittyy akustiikkaan ja ääneen. Tom huomasi, että vaikka kuninkaan kammiossa ei pidettäisi minkäänlaista ääntä, niin kammiosta kuuluu kuuloalueen alapuolisia taajuuksia. Äänet muodostavat karkeasti ottaen F#-soinnun.
1990-luvulla löydettiin maapallon humina (”the earth’s hum”). Tiedemiehet huomasivat, että maapallo humisee kuuloalueen alapuolella.
Vanhojen kulttuurien mukaan F#-asteikko soi harmoniassa maapallon kanssa. Esimerkiksi Amerikan intiaanien pyhät huilut oli viritetty tähän sävellajiin.
John Cadman on kehittänyt maanalaisesta kammiosta teorian, että siellä käytettiin hydraulista vesipumppua. Todisteet vesipumpusta löytyvät maanalaisen kammion katon eroosiosta. Voidaan siis perustellusti kysyä, mitä tämä kaikki merkitsee?

Toimiko suuri pyramidi 
voimalaitoksena?

Maapallo on valtavan kokoinen värähtelevä kappale ja suuri pyramidi on voinut olla jättimäinen oskillaattori kytkettynä maapallon värähtelyihin. Oskillaattorilla tarkoitetaan laitetta, joka saa energiansa suuremmasta kappaleesta, johon se on kiinnitetty. Näin maapallon värähtelyt saattoivat toimia voimalaitoksen energianlähteenä. Mikäli näin oli, olisi laitos voinut toimia seuraavasti.
Pyramidin, eli voimalan, toiminta käynnistettiin hydraulisella vesipumpulla, joka sai pyramidin värähtelemään. ”Pulssi” säädettiin sopivaksi, jolloin se kytkeytyi maan energioihin. Suuren gallerian resonaattorit muunsivat pyramidin värähtelyn ääneksi, joka kulkeutui kuninkaan kammioon. Kuninkaan kammio rakennettiin graniitista siksi, että graniitti sisältää kvartsikristallia. Ääni sai graniitin ja siinä olevan kvartsikristallin resonoimaan. Tämä synnytti sähkömagneettista energiaa.
Kuninkaan kammion voimakas värähteleminen sai vetykaasun energisoitumaan ja tästä syntyi valtava määrä uutta energiaa.
Uusi energia ohjattiin kammiosta lähtevää kuilua pitkin ulos pyramidista ja valjastettiin erilaisiin käyttötarkoituksiin.
Tätä teoriaa tukee sellainen fakta, että suuressa pyramidissa on tapahtunut valtava räjähdys. Muinaisuudessa on siis sattunut voimalaonnettomuus, joka saattoi johtua vetykaasun räjähtämisestä.
Todisteista siitä löytyy mm. kuninkaan kammiosta, jonka seinät ovat työntyneet räjähdyksen takia pari senttiä ulospäin. Maanjäristys ei seinien työntymistä selitä, koska muualla pyramidin sisällä ei ole merkkejä maanjäristyksen aiheuttamista vaurioista.

Teoria suuresta pyramidista
 vihkimyksen temppelinä

Suurella pyramidilla saattoi olla myös toinen käyttötarkoitus. Ikivanhoilla kulttuureilla on ollut tietoa siitä miten akustinen ympäristö ja ääni vaikuttaa ihmiseen ja muinaisen Egyptin tiede on yhdistetty ääneen ja akustiikkaan. Pyramidi voidaan ajatella temppelinä, jossa tietyt resonanssitaajuudet on ”upotettu” rakennukseen. Ihmiset ovat kertoneet pyramidin sisällä oudoista kokemuksistaan. Jos on käynyt pyramidin sisällä ja hymissyt kuninkaan kammiossa, niin tietää, että se on varsin erikoinen ja vaikutta kokemus. Kuninkaan kammiossa on ns. kelluva lattia, joka on rakennettu poimujen päälle. Kammion seinät laskeutuvat lattian ulkopuolelle. Nämä seikat saavat kammion resonoimaan vapaasti, eikä mikään vaimenna ääntä. Kammion yläpuolinen rakenne tehostaa resonointia ja saa aikaan ylä-ääniä ja se lisäksi laajentaa kaikkia kammiossa kuuluvia taajuuksia. Myös ns. sarkofagilla on erityisiä akustisia ominaisuuksia. Jos esim. napauttaa arkun seinämää sormen nystyrällä, arkku alkaa soimaan kauniisti kuin kello. Arkussa maatessa voi saada äänikylvyn, koska kammion äänet kuuluvat arkkuun voimistettuna. Eli jos arkun vieressä hymistään tai lauletaan, niin ääni kuuluu arkun sisälle voimakkaampana.Kuvitellaan, että kammiossa on suoritettu jonkinlainen henkinen vihkimysseremonia. Papit ovat saattaneet laulaa jotain tiettyä säveltä tai mantraa. Kuoron synergia synnyttää enemmän energiaa kuin yksittäiset äänet yhteensä. Sen lisäksi kammion ja arkun rakenne ovat tehostaneet ääntä. Teoriassa näin on voitu kohottaa arkussa makaavan henkilön tietoisuuden tilaa ja saamaan aikaan esim. parantavia ja harmonisoivia vaikutuksia. Tom Danleyn mittaama pyramidin humina kuuloalueen alapuolella saattaa liittyä asiaan. Hänen laitteensa havaitsivat varsinkin 2-9 hertsin taajuuksia ja kuten tiedetään, matalat taajuudet vaikuttavat aivojen aktiivisuuteen. Meditoidessa ihmisen aivot voivat mennä ns. alfa-aaltotilaan, jolloin aivokäyrän taajuus on 8 – 12 Hz. Nukkuessamme REM-unta, aivomme ovat theta-tilassa, jolloin aivokäyrän taajuus on 4-8 hertsiä. Syvässä unessa taajuudet liikkuvat 1 – 3 Hz:n välillä, joten voimistamalla taajuuksia ihmiset saatettiin muinoin saattaa syvään meditatiiviseen ja parantavaan tilaan.

Seuraavassa numerossa perehdymme muinaisen Egyptin henkisyyteen ja temppelien energioihin.

Lukemista:
Christopher Dunn, ”The Giza power plant” (1998) ja Lost technologies of ancient Egypt” (2010)