2/2018: Siankärsämö, suomalaisen kansanperinteen ykkösrohto

Siankärsämön arvostuksesta ja käytöstä Suomessa kertovat vanhat kansanomaiset nimet, joita on löydetty yli 160 eri puolilta Suomea.

21.4.2018 / Virpi Raipals-Cormier

ACHILLEA MILLEFOLIUM
Asteraceae – asterikasvit

Siankärsämön arvostuksesta ja käytöstä Suomessa kertovat vanhat kansanomaiset nimet, joita on löydetty yli 160 eri puolilta Suomea. Siankärsämö tunnetaan myös nimillä aivastusjuuri, aivastusruoho, akan tupakki, pellon vanhin, pyörtänöpöllö ja peltohumala. Saksassa kasvia nimitetään usein naistenyrtiksi (Frauenkraut).

Siankärsämön ravintosisältö
Siankärsämön tuoksu on ryytimäisen väkevä, sillä se sisältää muun muassa haihtuvia öljyjä ja karvasaineita, seskviterpeenilaktoneja, flavonoidiglykosideja ja azuleenia. Kasvi sisältää myös runsaasti mangaania, magnesiumia ja rautaa sekä A- ja C-vitamiineja. Sitä voi käyttää luonnollisena hivenaine- ja vitamiinilisänä.

Villivihannes- ja maustekäyttö
Tuoreita lehtiä voidaan keväällä käyttää maustavana vihanneksena keittoihin, salaatteihin ja voileivän päälle. Nuoria versoja on Keski-Euroopassa käytetty alkoholijuomien ja juustojen maustamiseen.

Kasvinkeräys
Tuoreita lehtiä (folium millefolii) kerätään puhtailta alueilta koko kesän ajan salaatin lisukkeeksi ja rohdoksi sekä kuivatettavaksi talven varalle. Rohdoksi kerätään yleisimmin kukkia (flos millefolii), vaikka koko kasvi onkin käyttökelpoinen. Kukat kerätään kukinnan aikaisessa vaiheessa, jolloin mykeröiden keskellä näkyy keltaiset heteet. Kukinto ei saa olla harmaantunut. Kukinta kestää kesäkuusta syyskuulle.

Valmistus
Siankärsämöstä voi tehdä yrttiteen eli haudukkeen niin sisäiseen kuin ulkoiseen käyttöön. Laita 1 teelusikallinen (n. 0,5 g) noin 2 desilitraan kuumaa vettä kohti. Hauduta 10 minuuttia.
Siankärsämöuute on tehokas ja helppokäyttöinen. Aikuisen annostus on 20 tippaa 2–4 kertaa päivässä.

Kasvin rohtokäyttö 
ja vaikutukset
Vatsavaivat ja suolistovaivat
Koko kukkivaa kasvia on käytetty vatsaa vahvistavana ja vertapuhdistavana rohtona. Se auttaa ruokahaluttomuuteen, maha- ja suolistokanavan kouristuksiin, mahahaavoihin ja ilmavaivoihin. Siankärsämö vaikuttaa tasapainoittavan suoliston toimintaa ja sokeriaineenvaihduntaa.

Kuona-aineitten poisto, päänsäryt
Siankärsämä on kansanperinteessä tunnettu ”kaikkia vaivoja parantavana” rohtona. Se on vertapuhdistavan ominaisuutensa kautta kehon kuona-aineita poistava. Sitä on käytetty kevätpuhdistuskuureissa yhdessä nokkosen ja voikukan kanssa. Osaltaan siankärsämön vertapuhdistava vaikutus perustuu siihen, että se vaikuttaa stimuloivan kaikkia erityselimiä ja myös maksaa, joka perinteisessä kiinalaisessa lääketieteessä yhdistetään veren laatuun.

Verenkierto-ongelmat
Siankärsämöä on käytetty laskimoverenkierron ongelmiin kuten suonikohjujen ja peräpukamien hoitoon sisäisesti ja lisäksi ulkoisesti kylpyinä. Myös huonoon verenkiertoon kuten kylmien käsien ja jalkojen hoitoon siitä voi saada apua. Siankärsämö on tunnettu myös verenvuotoja tyrehdyttävänä yrttinä niin sisäisissä kuin ulkoisissa verenvuodoissa. Lisäksi sillä on tuettu sydäntä.

Naistenvaivat, munuais-, 
virtsa- ja keuhkovaivat
Siankärsämö on tunnettu myös naisten sairauksien hoidossa. Sitä on käytetty epäsäännöllisiin kuukautisiin ja kuukautiskipuihin, munasarja- ja emätintulehduksiin, myomoihin, endometrioosiin, vaihdevuosiin ja sisäiseen rauhattomuuteen. Siankärsämö on ollut suurena apuna myös miesten eturauhasvaivoihin ja virtsateiden tulehduksiin, vuoteenkasteluun ja muihin munuaisten kanssa yhteydessä oleviin sairauksiin, kuten reumaan ja reumatismiin, luuston ja hermoston vaivoihin sekä korvasärkyihin. Yrtti on ollut erittäin arvostettu keuhkojen hoidossa, aivan kuin sen vanhat suomalaiset kansanomaiset nimet kertovat.
Siankärsämö poistaa tulehduksia suuren valkosoluaktiviteettinsa ansiosta. Siksi se on myös tärkeä vastustuskykyä kohottava kasvi siinä missä auringonhattu eli punahattukin.

Haavat ja hiertymät
Rohdos- ja maustekasvina siankärsämö tunnetaan laajalti. Ulkoisesti haavojen hoitoon kasvia suositeltiin kylpyinä ja hauteina jo tuhansia vuosia sitten vanhimmissa kiinalaisissa ja egyptiläisissä kirjoituksissa. Siitä tehdyllä tinktuuralla eli uutteella voi desinfioida haavoja ja finnejä.

Siankärsämö 
kauneudenhoidossa
Siankärsämöä on käytetty rasvaisen ja epäpuhtaan ihon kasvovesissä ja voiteissa puhdistavan ja supistavan vaikutuksensa takia. Sen azuleeni-aine on myös ihoa desinfioiva ja tulehduksia parantava. Luonnollisesti finnien hoidossa myös sisäinen puhdistuminen on oleellista, ja siankärsämö on siinä osoittautunut hyväksi. Siankärsämö on osoitettu tehokkaaksi ryppyjen hoitajaksi esimerkiksi voiteissa.

Siankärsämö 
kukkaterapiassa
Kaliforniassa 1960-luvulla havaittiin siankärsämön kukasta valmistetun potensoidun, vahvasti laimennetun vesiuutteen vaikuttavan ihmisen psyykeen ja sitä kautta myös fyysiseen hyvinvointiin.
The Flower Essence Society on määritellyt siankärsämön suojaavan ihmisen bioenergiaa ja siten auttavan tätä säilyttämään vastustuskykynsä muun muassa radioaktiivisuussaasteiden laskeutumissa. Yrtti toimii suojana myös kanssaihmisten negatiivisten, vahingoittavien ajatus- ja sanamaailmojen keskellä. Myönteisyys ja itsevarmuus ovat eräänlaista sisäistä vastustuskykyä, joka vaikuttaa myös fyysisellä kehon tasolla voimistavasti.
Kukkaterapiassa valkoisesta ja vaaleanpunaisesta siankärsämökannoista on tehty eri uutteet ja niiden vaikutukset ovat lähes samanlaiset. Siankärsämön psyykkisistä ja henkisistä vaikutuksista on tehty seuraava myönteinen affirmaatio, jota voi toistaa itselleen:
”Energiakenttäni on tasapainoinen ja terve. Kirkas valokenttä voimistaa minut ja oma sisäinen valoni suojelee minua.”

Varoitus!
Siankärsämö on lievästi vaikuttava rohtoyrtti, mutta silti se voi liiallisina annoksina aiheuttaa päänsärkyä ja huimausta. Jatkuvaa käyttöä on siis syytä välttää. Jos on allerginen esimerkiksi pujolle, saattaa olla allerginen myös siankärsämölle, koska kasvit kuuluvat samaan heimoon. Kasviallergikon on syytä ensin vain haistaa ja kokeilla sitä hyvin pienissä määrissä ensin ulkoisesti ja sitten sisäisesti. `