2/2017: Lasse Aitokari: Sukellus Egyptin historiaan 
khemitologien 
mukaan

Egyptin historioitsijoiden mukaan maan kulttuuri on yli 20 000 vuotta vanha ja temppeleiden rakennustekniikka on peritty siellä aikoinaan vallinneesta korkeakulttuurista, jota hallitsivat jumalat ja valaistuneet. Uudet todisteet kertovat mielenkiintoisia faktoja asioista (viittaavat tähän suuntaan).

7.6.2017 / Lasse Aitokari

Elämme muinaisen Egyptin tutkimuksen suhteen erittäin mielenkiintoisia aikoja. Vuonna 1822 Jean-Francois Champollion ratkaisi hieroglyfien arvoituksen ja sata vuotta myöhemmin Howard Carter löysi Tutankhamonin haudan aarteet. 1990-luvulta lähtien Egyptistä on tehty todella paljastavia tutkimuksia eri tieteenaloilla ja tärkeimmät löydöt eivät ole tulleet egyptologien taholta, vaan liikkeellä ovat olleet geologit ja insinöörit. Tässä onkin perinteisillä egyptologeilla ollut aika lailla sulateltavaa.

Khemitologit

The Khemit School of Ancient Mysticism on kansainvälisesti toimiva ryhmä, jonka jäsenet kutsuvat itseään khemitologeiksi. Sana Khemit tarkoittaa nimeä, jolla muinaiset egyptiläiset kutsuivat omaa maataan. Khemit merkitsee ”mustaa maata”, mikä viittaa Niilin lietteeseen ja rikkaaseen maaperään. Sana Egypti viittaa ainoastaan muinaisen Egyptin ensimmäiseen pääkaupunkiin, Memphikseen. Khemitologeista kuvanveistäjä Yousef Awyan on perinyt tiedot isältään Hakim Awyanilta, joka oli tunnettu egyptologi ja matkaopas noin 50 vuoden ajan. Hänen vaimonsa, yhdysvaltalainen Patricia Awyan, on perehtynyt Egyptin symboliikkaan. Ryhmän egyptologina toimii Mohamed Ibrahim. Khemitologien perusajatus on, että Egyptin kulttuuri on tuhansia vuosia vanhempi, kuin mitä nykyään ajatellaan. Heidän mukaan yli 10 000 vuotta sitten Egyptin maaperällä oli olemassa jokin korkeakulttuuri, jonka teknologinen ja henkinen kehitys oli vertaansa vailla. Nyt arvellaan, että jokin suuri luonnonmullistus vaikutti tämän sivilisaation katoamiseen tai sen kehityksen taantumiseen.
Khemitologien mukaan muinaiset egyptiläiset perivät tietojaan ja taitojaan tältä varhaisemmalta kulttuurilta ja muinaisten egyptiläisten temppelien ja taiteen tyyli oli heidän perintöään. Itse asiassa muinaisen Egyptin omat historioitsijat ovat kertoneet, että heidän kulttuurinsa on jopa 20 000-30 000 vuotta vanha. Heidän mukaansa ennen faaraoita Egyptiä hallitsivat jumalat ja valaistuneet. Yleisesti ottaen egyptologit pitävät kyseisiä hallitsijoita taruhahmoina johtuen heidän materialistisesta maailmankatsomuksestaan.
Tapasin khemitologit ensimmäisen kerran Oslossa keväällä 2016 pidetyssä viikonlopun kestäneessä konferenssissa. Siellä käytiin läpi fyysisiä todisteita kadonneesta sivilisaatiosta (temppelit ja pyramidit) ja pohdittiin muinaisen teknologisen ja henkisen tiedon tasoa. On todisteita, että eräät temppelit ovat tuhansia vuosia faaraoiden Egyptiä vanhempia. Mielenkiintoinen paljastus on, että vanhat suurikokoiset pyramidit eivät olleet hautoja.
Khemitologi tukeutuvat oman osaamisensa lisäksi muihin asiantuntijoihin, joista omasta mielestäni kaksi tärkeintä ovat geologi Robert Schoch sekä insinööri Christopher Dunn. Robert Schoch on tutkinut sfinksin eroosiota ja Chris Dunn on tutkinut egyptiläisten insinööritaitoja ja kehittänyt suuresta pyramidista ja muista pyramideista oma teorian.

Mystinen sfinksi
Syksyllä 2016 lähdin matkalle Kairoon ottamaan asioista selvää. Oppaanani Kairossa oli khemitologi ja egyptologi Mohamed Ibrahim. Ensimmäinen retkemme suuntautui Gizaan, jossa tutkimme sfinksiä, joka on maailman suurin ja vanhin yhdestä kivestä veistetty patsas. Sfinksi sijoittuu muinaisen Egyptin korkeakulttuurin varhaisimpaan aikakauteen. Itselleni se merkitsee Egyptin mysteerien symbolia. Sfinksi säilyikin yleisesti käytettynä symbolina Egyptissä ainakin 2500 vuotta. Sen rakennuttajana pidetään faarao Khefreniä (noin 2500eaa), mutta varmoja todisteita asiasta ei ole. Vanhan valtakunnan ajalta ei ole löydetty tekstejä, jotka viittaisivat sfinksin olemassaoloon.

Uuden valtakunnan aikana Tuthmosis IV rakennutti sfinksin eteen ulkoilmakappelin, jossa sijaitsee tunnettu steela (”Dream stela”, vuodelta 1401eaa). 15 tonnia painavassa graniittilaatassa on saatettu mainita faarao Khefrenin (Khafre) nimi. Siitä löytyi kirjaimet ”Khaf”. Tekstissä ei kuitenkaan kerrota, että Khefren olisi rakennuttanut sfinksin. Khefren liitetään sfinksiin myös siitä syystä, että Khefrenin laaksotemppeli sijaitsee hyvin lähellä sfinksiä.

Myös toinen mielenkiintoinen kivilaatta on olemassa myöhemmältä ajalta (26. dynastia), jota kutsutaan nimellä ”Inventory steela”. 1800 -luvun puolivälissä löydetyssä kivilaatassa kerrotaan, miten Kheops, Khefrenin edeltäjä ja isä restauroi sfinksin. Tämä viittaa siihen, että sfinksi oli ollut olemassa jo kauan ennen Khefrenin aikaa. Egyptologit eivät pidä steelan sisältämää tietoa luotettavana mm. sen vuoksi, että steela on tehty lähes 2000 vuotta sfinksin rakentamisen jälkeen. Mutta on hyvin mahdollista, että steelan sisältämä kirjoitus on kopio vanhemmasta tekstistä…

Sfinksiä onkin kunnostettu moneen kertaan sen pitkän historian aikana. Korjausvaiheilla on oma tunnistettava tyylinsä. Erikoista on, että tunnetun egyptologin Zahi Hawassin mukaan sfinksiä todella restauroitiin jo vanhan valtakunnan aikana. Kiven olisi nimittäin silloin pitänyt kulua yli puolen metrin paksuudelta vain 300 vuodessa. Koska tämä on mahdotonta, niin Hawass teorioi, että sfinksiä ”paikattiin” jo sen tekovaiheessa heikon kivilaadun vuoksi (ei kovin uskottava teoria). On todennäköistä, että sfinksin on kaivertanut ”kadonnut sivilisaatio” ja että sfinksi on yli 10 000 vuotta vanha. Mohamed näytti minulle paikan päällä todisteita, jotka viittaavat tähän.
Sfinksin eroosioon
perustuva uusi ajoitus

Schwaller de Lubicz oli tiettävästi ensimmäinen henkilö, joka päätteli sfinksin eroosion olevan veden aiheuttamaa. Hän oli ranskalainen matemaatikko ja mystikko, joka kävi ensimmäisen kerran Egyptissä 1930 -luvulla. John Anthony West (vaihtoehtoinen egyptologi) perehtyi De Lubiczin kirjoituksiin ja kutsui geologi Robert Schochin tutkimaan sfinksiä 1990 -luvun alussa. Heidän yhteistyönsä seurauksena syntyi Emmy -palkinnon voittanut ”The Mystery of the Sphinx” -dokumenttielokuva.

Amerikkalainen geologi Robert Schoch on tutkinut sfinksiä nyt yli 20 vuoden ajan. Hän on varma, että sfinksi veistettiin tuhansia vuosia ennen faaraoita ja dynastista Egyptiä. Todisteet ovat näkyvissä sfinksin eroosiossa. Sfinksin ruumiin eroosio on pyöreänmuotoista ja siinä on pystysuuntaisia uomia. Tämä liittyy selvästi sadeveden virtaamisen aiheuttamaan kulumiseen, sillä hiekan ja tuulen aiheuttama eroosio on horisontaalista ja karkeamman näköistä.

Asia on egyptologeille ongelmallinen, koska Egyptissä ei ole satanut kunnolla viimeiseen 5000 vuoteen ja sfinksi sijaitsee Saharan aavikon laidalla. Schoch on tiedemies ja hänen konservatiivisen arvionsa mukaan sfinksi on 7000-11 000 vuotta vanha. Laaja geologien yhteisö tukee Schochin näkemyksiä. Suuret luonnonmullistukset viimeisen jääkauden päättyessä 12 000 vuotta sitten olisivat saaneet aikaan riittävät sateet. Jos esim. verrataan sfinksin eroosiota 500 vuotta ennen sfinksin nykyään tunnustettua ikää rakennettujen 1. ja 2. dynastian savitiilihautojen päällyskivien eroosioon, niin hautojen pehmeämmät päällyskivet ovat kuluneet vähemmän. Schochin teoria ottaa huomioon niin Niilin tulvavedet kuin nykyajan saasteet. Yhtäläinen eroosio löytyy myös muinaisten korjaustöiden alta. Sfinksi on kaivettu ”kuoppaan” ja sitä ympäröi piha-alue (maan pinta on tasoitettu). Schochin mukaan sfinksiä ympäröivän pihan seinämien eroosio on kuin ”klassinen oppikirja -esimerkki” siitä, mitä kalkkikiviseinustalle tapahtuu, kun sadevesi virtaa sitä pitkin tuhansien vuosien ajan.

Schoch kertoo myös, että sfinksiä ympäröivän maaperän eroosiosta voidaan päätellä, että patsas on rakennettu kahdessa eri vaiheessa. Sfinksin etuosa (sen etutassuista ruumiin keskiosaan) on melkein kaksi kertaa (50-100%) niin vanha kuin takaosa. Näyttää siltä, että kahden eri työvaiheen välillä on kulunut tuhansia vuosia.

Sfinksin pää on liian pieni

On mielenkiintoista, että sfinksin jälkeen seuraavan kerran muinaiset egyptiläiset (virallisen tiedon mukaan) veistivät yhtä suuria patsaita vasta uuden valtakunnan aikana (esim. Ramses II, Amenhotep III).
Juttelimme Mohamedin kanssa siitä, miten sfinksin pää näyttää aika pieneltä suhteessa suureen leijonan ruumiiseen, jonka mittasuhteet ovat oikeat ja samat kuin sfinksipatsaissa yleensä. Tunnettu egyptologi Mark Lehner tietää, että ruumis on kaiverrettu suhdeluvulla 22:1 ja pää 30:1. Hän edustaa perinteistä egyptologiaa. Lehner arvelee, että ruumista on jouduttu pidentämään paikan geologiasta johtuen (kivessä on voinut olla halkeamia siinä kodassa, johon takaosan piti tulla ja sfinksin ruumista ”venytettiin”).

Siksi onkin omituista, että pää on paremmin säilynyt kuin ruumis. Vaikka tiedetään, että pää on kovempaa kalkkikiveä kuin leijonan ruumis, se ei silti riitä selittämään huomattavan suurta eroa ruumiin ja pään kulumisessa. Schoch ja West ovatkin teorioineet, että sfinksin pää oli alun alkaen toisenlainen ja että se on kaiverrettu myöhemmin uudelleen! On tiedossa, että sfinksin ruumis on ollut noin puolet ajastaan haudattuna hiekkaan (koska se on kaiverrettu maanpinnan alapuolelle) ja samalla pää on ollut näkyvissä. Pään olisi siis pitänyt kulua enemmän.

Khemitologit ovat sitä mieltä, että sfinksi on yli 10 000 vuotta vanha. Gizan alue alkoi muuttua hedelmällisestä savannista aavikoksi jääkauden päättymisen jälkeen. Ruumis on luultavasti ollut tuhansia vuosia hiekan alla, jolloin veden eroosion aiheuttamat muodot ovat säilyneet siinä hyvin. Pää on ollut näkyvissä, joten se on kulunut enemmän ja pienentynyt. Ehkä tämä on yksi syy miksi pää veistettiin myöhemmin uudelleen.

Kenelle sfinksin 
kasvot kuuluvat?

Voidaan kysyä, muistuttavatko sfinksin kasvonpiirteet faarao Khefreniä. 
Kun ”The Mystery of the Sphinx” -dokumenttielokuvaa tehtiin, mukaan kutsuttiin New Yorkin poliisilaitokselta etsivä Frank Domingo. Hän kouluttaa poliiseja kasvojentunnistuksessa. Domingo kuvasi ja mittasi Kairon museossa olevan tunnetun Khefrenin patsaan sekä sfinksin kasvot.

Sfinksin kasvot ovat enemmän suorakulmaisen muotoiset ja Khefrenin patsaan kasvot ovat ovaalin muotoiset. Sfinksin silmät ja suu ovat suuremmat kuin Khefrenin patsaassa. Kasvoja sivulta päin tutkittaessa löytyy ratkaiseva ero. Sfinksin kasvoissa leuka tulee huomattavasti enemmän eteenpäin kuin Khefrenillä. Sfinksin silmät ovat leuan kärjestä mitattuna kaksi kertaa taaempana kuin Khefrenillä. Kaikki eroavaisuudet ovat niin selviä, että maallikonkin on ne helppo havaita. Domingo päätteli, että Sfinksi ja Khefren eivät edusta edes samaa rotua. Hän kertoo, että sfinksin kasvot näyttävät tyypillisiltä tummaihoisen afrikkalaisen ihmisen kasvoilta. Omasta mielestäni kasvot kuuluvat naishenkilölle. Afrikkalaiset asuttivat aluetta ennen faaraoiden aikaa. Ehkä he veistivät sfinksin kasvot esittämään omaa kunigatartaan!

Khemitologit menevät asiassa vielä pidemmälle. He epäilevät, että tutkittu patsas ei esitä faarao Khefreniä, vaan se on ollut olemassa jo ennen faaraoiden aikaa. Khefrenin kartussi on huonosti tehty pehmeällä työkalulla, eikä se vastaa samaa teknologista tasoa, jolla itse patsas on valmistettu. Khefrenin patsaasta löytyy koneellisen työstämisen jälkiä ja kovaa dioriittia josta patsas on tehty, ei pysty työstämään egyptologien ehdottamalla kuparitaltalla.

Tuthmosis IV:n unisteelan ”maanalaiset kammiot”

Tuthmosis IV:n steelassa sfinksi on asetettu jalustan päälle. Egyptologien ajattelevat, että kyseessä on artistinen näkemys, jolla sfinksi saatiin kuvassa samaan korkeuteen kuninkaan hartioiden ja pään kanssa. Vaihtoehtoisen teorian mukaan sfinksin ”jalusta” kuvaa maan alla sijaitsevia käytäviä ja kammioita, joita on myös löydetty useita.

1990 -luvulla seismografilla paljastui sfinksin etutassujen välistä, vasemman tassun alta, 5 metriä maan alla sijaitseva suorakaiteen muotoinen kammio, joka on kooltaan noin 12 x 9 metriä. Kammion säännönmukainen muoto viittaa siihen, että se on ihmisen tekemä. 
1900 -luvulla hyvin tunnettu näkijä Edgar Cayce kertoi transsitilassa, että sfinksin tassujen alta tulee löytymään kammio, jossa on tietoja muinaista Egyptiäkin vanhemmasta kulttuurista.

Onko sfinksi faaraoiden Egyptiä edeltäneen korkeakulttuurin muistomerkki? Monet todisteet kertovat ikivanhan edistyneen sivilisaation olemassaolosta. Sfinksi on korkeamman viisauden symboli, mutta onko se tämän lisäksi tiedon vartija?

Ihminen voi saavuttaa korkeampia tietoisuuden tiloja. Ehkä sfinksi kuvastaa korkeamman tietoisuuden yhdistymistä luonnonvoimiin, mitä kuvaa leijonan ruumis, jossa ihminen on saanut sekä sisäisen luontonsa että ulkoiset luonnonvoimat harmoniaan.

Egyptin vanhimmat 
temppelit
Sfinksin edessä sijaitsee kolme temppeliä.
Yksi niistä on uuden valtakunnan ajan temppeli, jonka on rakennuttanut Amenhotep II. Temppeli on erittäin kaunis ja sitä katsellessa syntyy harmoninen vaikutelma. Temppeli ei valitettavasti ole avoinna yleisölle, mutta sitä pääsee katselemaan hyvin läheltä.
Suoraan sfinksin edessä sijaitsee kaksi temppeliä, joista ei tiedetä paljoakaan. Ne ovat sfinksitemppeli ja Khefrenin laaksotemppeli. Näiden temppelien seinissä ei ole kirjoituksia ja ne on rakennettu todella suurista kivistä. Kyseiset seikat viittaavat siihen, että temppelit ovat todella vanhoja. Se tiedetään, että ne rakennettiin samoihin aikoihin sfinksin kanssa, sillä temppelien kivet syntyivät sfinksiä louhittaessa. Suurimmat kivet painavat 100-200 tonnia. Missään muussa kuin Osirionin temppelissä ei Egyptissä ole käytetty yhtä suuria kiviä.
Khefrenin laaksotemppelissä pääsee myös sisään ja se on yksi Egyptin merkillisimmistä paikoista. Temppelin sisäpihalla on valtavat, hyvin säilyneet graniittipilarit. Temppeliä ympäröi kalkkikiviseinusta, joka on eroosion johdosta voimakkaasti kulunut.
Robert Schoch huomasi, että sisemmät graniittipalkit on rakennusvaiheessa sovitettu jo kuluneeseen kalkkikiviseinustaan. Tästä hän päätteli, että temppeli on rakennettu kahdessa eri vaiheessa. Rakennusvaiheiden välillä on saattanut kulua tuhansia vuosia. Graniittipalkit on ehkä rakennettu faarao Khefrenin aikana (tai paljon aikaisemmin) ja temppelin kalkkikiviseinät ovat ikivanhoja – kuten sfinksi.
Mohamed näytti muutamia mielenkiintoisia temppelin yksityiskohtia. Seinien valtavien kivilohkareiden saumakohdat ovat lähes huomaamattomia. Toisaalta näkyy myös kivien ”venyneitä” liitoskohtia, jotka viittaavat siihen, että valtavat voimat olisivat vetäneet kivilohkareita toisistaan erilleen. Seinissä on myös kohtia, joissa kiven ”eroosio” ei ole kulunut sisäänpäin, vaan kivi on jostain syystä ponnahtanut seinästä ulospäin.
Kenties temppeli on ollut yhteydessä pyramidin toimintaan ja valtavat voimat ovat ravisuttaneet sitä. Temppelissä on lukittuja ovia, joiden taakse ei edes Mohamed ole päässyt kurkistamaan.

Abydoksen mystinen 
temppeli – Osirion

Abydoksessa sijaitsee temppeli, jota kutsutaan Osirioniksi. Abydos on yksi muinaisen Egyptin vanhimpia kaupunkeja ja se toimi uuden valtakunnan ajalla myös pääkaupunkina. Siellä sijaitsee myös Seti I:n temppeli (19. dynastia).
Osirion sijaitsee Seti I:n temppelin takana. Osirion on rakennettu noin 10 metrin syvyyteen maanpinnan alapuolelle ja se on ainoa maan alle rakennettu temppeli Egyptissä. Se yhdistetään Seti I:een, koska temppeleitä yhdistää kulkureitti ja Osirionista löytyy Seti I:n pojanpojan Merenptah:in kartusseja.
Osirion taas eroaa tyyliltään kaikista muista Egyptin temppeleistä, kuin Khefrenin laaksotemppelistä. Osirionissa on käytetty valtavankokoisia samanmuotoisia kivilohkareita kuin Khefrenin laaksotemppelissä. Osirionissa ei alun alkaen luultavasti ollut seinäkirjoituksia. Ne on lisätty myöhemmin.
Sfinksin ajoituksesta ja Khefrenin laaksotemppelin tyylin yhdenmukaisuudesta Osirionin kanssa voidaan päätellä, että Osirion on yhtä vanha kuin sfinksi. Khemitologit sanovat, että Osirion voi olla jopa 20 000-30 000 vuotta vanha. Temppeli rakennettiin alun perin maan tasolle. Osirioniin tuhansia vuosia kulkeutunut Niilin liete ja hiekka ovat nostaneet maan pintaa ja jättäneet temppelin syvälle maan alle. On selvää, että Osirion ja Seti I:n temppeli ovat eri aikakaudelta. Vielä ei tiedetä, ketkä ovat rakentaneet Osirionin temppelin ja mikä sen alkuperäinen tarkoitus on ollut.

Kadonnut sivilisaatio

Egyptologit ovat helisemässä sfinksin ajoituksen kanssa. He väittävät, ettei mitään niin vanhaa ja kehittynyttä sivilisaatiota voinut olla olemassa, joka olisi voinut luoda sfinksin. Ja miten voidaan selittää sfinksin muinaisen Egyptin kulttuurille tunnusomaiset piirteet?
Muinaisen Egyptin piirteet sfinksissä selittyvät, jos egyptiläiset perivät tieteensä ja taiteensa vielä vanhemmalta kulttuurilta. Tämä muinainen sivilisaatio oli ollut olemassa ennen suurta luonnonkatastrofia, mikä saattoi johtaa jääkauden päättymiseen. Sfinksin pää on luultavasti kaiverrettu tämän jälkeen uudelleen.
Muualla maailmassa on olemassa paljonkin todisteita ikivanhasta, pitkälle kehittyneestä ja laajalle levinneestä sivilisaatiosta. Yksi tärkeimmistä todisteista on virallisesti hyväksytty, nimittäin Turkissa sijaitseva maailman vanhin löydetty megaliittitemppeli Göbekli Tepe. Se rakennettiin radiohiiliajoituksen mukaan noin 11 000 vuotta sitten. Valtavan kokoisella alueella on noin 20 kivikehää, joissa on yhteensä yli 200 ”T” -kirjaimen muotoista pilaria. Palkit ovat samanmuotoisia kuin Khefrenin laaksotemppelissä ja Osirionissa. Göbekli Tepessä suurimmat kivet ovat 6 metrin korkuisia ja painavat noin 20 tonnia. Osa pilareista on koristeltu mystisillä eläinten kuvilla. Paikka on säilynyt harvinaisen hyvin, koska se haudattiin ilmeisesti tarkoituksella maan alle.
Tiedetään, että Egyptin vanhimmat temppelit on rakennettu suurimmista kivilohkareista.
Näiden temppelien seinissä ei ilmeisesti alun alkaen ollut lainkaan kirjoituksia. Osirionin temppelistä voidaan päätellä myös, että kaikkein vanhimmat temppelit sijaitsevat syvemmällä maan alla.
Yhtään varmaa todistetta ei ole, että faarao Khefren olisi rakennuttanut sfinksin. Sen sijaan mm. sfinksin eroosiosta ja sen ikivanhoista korjaustöistä voidaan päätellä, että patsas on vähintäänkin tuhansia vuosia nykykäsitystä vanhempi.
Monet todisteet viittaavat siihen, että dynastista Egyptiä on edeltänyt pitkälle kehittynyt sivilisaatio, josta ei ole jäänyt jäljelle kirjoituksia tai koneita, joilla kiveä on työstetty. Temppelit ja patsaat kuitenkin hämmästyttävät koollaan ja kauneudellaan yhä nykyäänkin.
Khemitologien mukaan faaraoiden Egyptissä ei ollut käytössä samantasoista teknologiaa kuin sitä edeltäneellä korkeakulttuurilla. Joka tapauksessa myös dynastisen Egyptin tekniikat kehittyivät ja monissa tapauksissa tarvitaankin osaava insinöörin silmää, että pystytään päättelemään, millä tavalla jokin esine on valmistettu.
Kadonneen sivilisaation etsintä jatkuu seuraavassa numerossa, jossa perehdymme insinööri Christopher Dunn:in tutkimuksiin, muinaisen Egyptin teknologiaan ja pyramideihin.

 

Kirjoittajan kiinnostus muinaisen Egyptin kulttuuria kohtaan heräsi jo varhain 1990 –luvulla ja hän on siitä saakka seurannut tiiviisti Egyptiin liittyviä tutkimuksia.